Rehellisyysminuutti

Kehun vielä julkisestikin, vaikka kehuin jo asianomaiselle kääntäjälle Arulle. Olen lukemassa nuortenkirjaa, jonka alkuperäinen norjalainen nimi kääntyisi Rehellisyysminuutti. Kirjan päähenkilö on 17-vuotias tyttö joka on vakavassa sokeutumisen vaarassa, pakenee tilannetta Interrailille ja tapaa pojan, joka esittelee hänelle hulppean määrän Italian ja muun Euroopan kuvataidehistoriaa yksittäisten maalausten kautta. Tyttö on nörtti, joka rakastuu tähän varattuun poikaan ja esittelee asian tiimoilta hänelle mm. keksimänsä rehellisyyshetken. Kun ihmiset puhuu niin paljon paskaa, niin voisi vaikka kerran kuukaudessa päästellä minuutin ajan rehellistä puhetta. Siitä siis norjankielinen nimi.

Kirjan suomenkielinen nimi on… Silmätyksin. Jumalauta, puhdasta neroutta! Jos ollaan rehellisiä, ollaan asioiden kanssa ’silmätyksin’. Rehellisyys suhteessa toiseen ihmiseen. Rehellisyyshetki-leikki. Ja siihen vielä silmät. Tytön silmät, katsomisen tärkeys nyt kun hän vielä näkee. Sairauden kanssa silmätyksin, ei voi väistää.

IHAILEN!!! Wowzie!

Tsori, välillä nää kielihommat riistäytyy lapasesta. Lepo vaan. Meen nyt lukemaan sen kirjan loppuun. Kun vielä näen.

Ihmeellisii nää nuortenkirjat nykyään, btw. Kun mä olin pieni, nuortenkirja oli suunnilleen Peppi Pitkätossu. Nyt ne on semmosia kuin Ruiz Zafónin Marina (sikapelottava aikuisellekin) tai tää Silmätyksin (kätsä taidehistorian kertaus joka ikään). Que häh?!

Mainokset

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s