Hesari ruokkii

Päivän Hesari – joka ei oo mulla nyt tässä, eli muisteluksi menee – heti kakkossivulla oli jorina, josta tunnistin tuntoja. Mä en edes istu bussissa kännykkä kädessä enkä muutenkaan tarkista twitteriä ja muita härppiä kuin pari kertaa päivässä, mutta silti. Tulee aina välillä se yliannostusfiilis, vaikka mielestäni olen ihan maltillinen ulkopuolisen maailman käyttäjä. Ei teeveetä, en kuuntele radiota. Somen lisäksi uutisia selaan paperihesarista ja satunnaisesti metrolehdestä. Ei voi tulla yliannosta, ja silti tulee.

Toinen juttu oli nää yksi kymmenestä suomalaisesta, jotka ei puhu englantia.

No eiku tässä joutuu pakittamaan taustatarinaan. Työkaverilla oli ihana, erikoinen takki. Kysyin mistä se on, sain osviitat ja lähdin etsimään kauppaa. En löytänyt. Toisella työkaverilla oli selvästi saman putiikin ihana takki, ja hän kertoikin ihan tarkkaan, missä kauppa on. Tänään vihdoin pääsin siis Kampin kauppakeskuksen Sirukseen asti. Katselin niitä takkeja joita siellä oli. En ainakaan heti löytänyt sitä samaa – fantastiset napinlävet, ihanat leikkaukset. Yritin kysyä myyjältä, ja näytin oikein omaan takkiin presentoiden millaiset napinlävet. Ainoa mitä myyjä pystyi kommunikoimaan oli ”takki?”, ”nappi?”. Paloi käämi, sanoin anna olla ja marssin ulos. Ehkä kohtuutonta? Ei musta ole kohtuutonta vaatia Suomessa, että voi asioida kaupassa suomenkielellä. Mun toinen, ellei jopa ensimmäinen työkieli on englanti, mulla ei ole kiinni osaamisesta. Musta on vaan vi.. ikävää, että 9-tuntisen työpäivän jälkeen mun pitäisi selvittää englanniksi jotain napinläpiä, kun asioin kaupassa Suomessa.

Eli joo, sain fiiliksiä miltä tuntuu, jos ei osaisi englantia eikä pystyisi kommunikoimaan myyjien/tarjoilijoiden/muiden kanssa, joilta ei vaadita työssä sen vertaa että puhuisivat paikallista kieltä.

Takkihan mulla kyllä on. Viikko sitten ostettu, kokonaan suomalaista työtä, Flare. Ja myyjä puhui Stokkalla oikein sujuvaa suomea. Sirus saa pitää rytkynsä.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Hesari ruokkii

  1. Tuohan on vähän sama kuin busseissakin pk-seudulla, jossa muutenkin olen yleensä hukassa, kun ei pysty kuskilta kysymään apua, kun ne osaa lähinnä vain hymyillä sujuvasti. Vähän tylsä juttu sinänsä, koska onhan se hyvä että maahanmuuttajatkin työllistyy/työllistää itsensä, mutta kyllä se heikentää palvelua huomattavasti, jos ei ole yhteistä kieltä.

    Tykkää

  2. Ulkopaikkauntalaisellekin tuo on ikävää. Ja onhan hkiläiset yhtä hukassa joskus reittien kans, ei siinä niin suuri ero ole. Kesällä tilanne on vielä pahempi kun tulee tilapäisiä kuskeja. Siinä saa kyllä pärjäillä ihan itekseen. Onneksi hsl:llä on aika hyvät infot netissä.

    Mutta joo, siitä lähetään että jos on palveluammatissa, niin pitää osata suomea. Kyllä.

    Tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s