Kun tykkää

Eläimet – niin loogisia, mukavia ja käsitettäviä. Lisäksi uskomattomia vaistoajia. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun koira kiskoo taluttajaansa mun luo vaikka en ole tehnyt mitään. Kun ne vaan lukee ilmasta, että toi on kaveri, tuon luo pitää päästä.

Tuorein havainto ihan äsken. No, mä en siis tiedä koirista varsinaisesti mitään. Rotuja on ne pörröiset, ne on kaikki villakoirii; lyhytkarvaiset isot on kaikki boksereita; pitkäkarvaiset isot on kaikki lassieta ja sit on vielä rotu nimeltä opaskoira. Näillä mennään. Köpöttelin äsken kohti porukkaa, joka seisoi ringissä baarin edessä, keskellä oli bokseri jota joku tyttö helli ja baabatti. Huomasin, että se koira hokasi mut jo kaukaa ja aattelin, että jaha taas mennään, mutta en katsonut sitten sinne päin kuitenkaan enää. Ennen kuin kohdalla vilkaisin, vieläkö se muistaa mut.. Ja sieltähän se rymysi, raivasi tiensä sen porukan keskeltä ja suoraan nuolemaan mun kättä :-D Uskomatonta. Kyllä ne niin tajuaa, kenestä säteilee eläinystävällisiä ajatuksia.

Legendaarisin tään skenen tapahtuma on kuitenkin jo vanha, ehkä olen kertonutkin sen jo jossain blogissa. Oli aikainen aamu, olin tulossa ruokkimasta kaverin kissaa. Kävelin kadulla jossa ei ollut ketään muuta kuin toisella puolella joku nainen taluttamassa villakoiraa. (Siis ”villakoiraa”, ks. ed.) Ehdin ajatella siellä yli sadan metrin päässä, että onpas hauskan näköinen pikkuotus, niin se koira alkaa jarrutella ja tuijottaa mua. Nainen yrittää houkutella sitä eteenpäin, ja kyllähän se tepsuttaakin mutta pää on kääntynyt mun suuntaan. Ja sitten taas jarrutellaan. Mua rupes jo naurattamaan, olin sen verran lähellä että huusin niille ”Muako se ihan oikeasti fanittaa?” Niin se kuulemma oli, semmoinen kaveri joka tietää jo kaukaa keneen kannattaa kiinnittää huomiota :-D On nää tavan yksilöitä, nää.

Mutta siis, aatelkaa jos ihmisetkin olis yhtä helppoja – vähänkö olis jouhevaa! Jos joku tykkäis musta, mä voisin heti tykätä siitä. Ei ois mitään näitä heleketin piirileikkejä ja meinaamisia ja liirumlaarumeita ja markkina-arvopaskaa ja flirttejä ja leikkejä ja lauluja ja tuijotteluja ja nösväämisiä. Kestäisin ihmisiä niin paljon paremmin, jos ne ois reippaita ja suoria ja järkeenkäypiä niin kuin eläimet on! Mutta koska ei, niin… elukaiset, mun posse.

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Kun tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s