Edullisimmat liput aina Hulluilta

Vielä pari vuotta sitten ostelin Hulluilta päiviltä parikin kymmenen leffalipun settiä, ja ne riitti just ja just seuraaviin Hulluihin saakka. Silloin kyllä kävinkin katsomassa kaikkea, mikä yhtään herätti mielenkiintoa – ihan sama oliko lastenleffa vai mikä scifi.

Nyt olen jo kahdesti uskaltanut jättää ostokset yhteen kymmenen lipun settiin. Vähän komsii komsaa, miten se on sujunut. Ekanakin, paljon kiinnostamattomia leffoja on tullut sinä aikana. (Tässä kyökkitsykoloki toki saattaa kysyä, mikä on syy, mikä seuraus.) Myös paljon lastenleffoja. Kattokaa vaikka Hgin elokuvatarjontaa just nyt: PUOLET on lapsille tehtyä tavaraa.

Vaikka yrittäisi rajoittaa myös visuaalisin perustein – onko tämä pakko nähdä isolta kankaalta vai riittääkö dvd puolen vuoden päästä? – silti kymmenen ei oikein riitä puoleksi vuodeksi. Viimeksikin piti ostaa niitä kalliimpia sarjalippuja sitten. Olisi vaan pitänyt alunperinkin ostaa 20 lippua ja kaupata kuusi kavereille.

Aina tulee tätä arpomista, onko jokin leffa lipun väärti, vai loppuuko väärän ”sijoituksen” takia liput kesken pahassa kohtaa. Kesä on trad köyhää leffa-aikaa. Tuleeko syksyllä tarpeeksi hyviä, että liput saa kunniallisesti loppuun? Minkä verran syksyn R&A vie voimia? Pälä pälä pälä. Mittailua ja mittailua.

Viime viikonloppuna kävin yksinäni katsomassa Ex Machinan ja kaverin kanssa The Gunman. Nää on kumpikin sellaisia, että olisin voinut elää ilman, mutta ei nyt hirveesti kadutakaan. Ex Machinassa oli makeet maisemat ja hienoja roboja, Gunmanissa taas sessevä kokoelma toimintaukkoja – Sean Penn, Idris Elba, lääh… Tietenkin myös piti käydä kattoo toi ihan sen takia että suomalainen (Peter Franzen) kipsuttelee joukossa. Eikä ollut vallan pieni rooli Franzenilla – yllättävän paljon sai sohotella ja puhua! HYYVÄÄÄ SUAAMII! Englannissa kasvanut kaverini moitti Petterin aksenttia. Mulle meni täydestä, ei mikään haitannut.

Eilen kävin katsomassa Väkivallan vuoden. En ihan seinille kiipeilisi, mutta olihan tässä jotain jännää. Esim. koko leffa näytti 1970-luvulla kuvatulta. Ei vain se, että leffassa elettiin vuotta 1981 ja siten luontevasti siellä oli vielä 70-luvun värejä ja muoteja sisustuksessa jne. Tarkoitan ihan kameratyöskentelyä ja jotain hitsipitsin filttereitä vai millä ne nyt sen vaikutelman saikaan aikaan. Kuva ei ollut sillä lailla terävä ja värikäs kuin nykyään. Se oli kiinnostava piirre.

Leffan nimi on melko harhaanjohtava, jos ei tiedä isompia taustoja (New York 1981 oli aika raju). Ei tässä ole vuotta eikä juuri väkivaltaakaan. Onpahan muuten vain ihan katsottava leffa. Hitaahko, mutta sopii siihen 70-lukulaiseen toteutukseen. Hyvät arvostelut on saanut melko lailla joka palstalla.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Edullisimmat liput aina Hulluilta

  1. Ex machina oli minusta harvinaisen ahdistava. En pitänyt kenestäkään elokuvan henkilöistä (tai roboteista), en edes siitä nössöpojasta. Sean Penn rules.

    Tykkää

    • Joo, ei se mullakaan sadan kiinnostavimman joukkoon mahdu, vaikka kauheesti siitä on löydetty jotain filosofisia syvyyksiä jne. ”Milloin tekoäly on yhtä uskottava kuin ihmisäly?” No vaikka silloin jos se liftaa helikopteriin ilman mitään ongelmia. Seuraava kysymys?

      Tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s