Tosielämää

Miten on mahdollista, että kautta kirjallisuuden ja elokuvan historian kaikki ovelimmat ja hoksaavimmat dekkarit on miehiä?

Kun oikeassa maailmassa miehet ei huomaa edes toisen ihmisen kampauksen täydellistä muutosta. Naiset huomaa heti, miehet ei vielä huomennakaan. Eikä koskaan. Vaikka niitä on yritetty opettaa huomaamalla heidän muutokset ja kehumalla uusia juttuja. Vaan ei.

Mutta kirjallisuus ja elokuvathan onkin mielikuvitushommoo.

Advertisements

6 kommenttia artikkeliin ”Tosielämää

  1. Ehkä mä vaan elän sokkojen kanssa. Koska ulkkari kyllä huomaa ja uskaltaa kehaista. Mut nää loput… Ei hyvvee päevee.

    Tykkää

  2. Niin totta! Mä epäilen, että monet kyllä huomaa, mutta ne eivät kehtaa sanoa mitään. Ulkomaalaiset miehet sanoo mun kokemuksen mukaan paljon herkemmin ja ihan luonnollisesti. (en tarkoita imelää lässytystä vaan ihan normihuomioita).

    Tykkää

    • Ihan tyhmää olla sanomatta. Tuskin me heijän kans naimisiin pyritään, vaikka sanoisivatkin. Sanoohan naisetkin ihan turvallisin mielin!

      Tykkää

    • hahaha. Harvoin kuulee sisäistä kauneutta(kaan) kehuttavan. Niinhän se slogan menee, että naisen ois paree olla kaunis kuin älykäs, sillä miehen on helpompi katsella kuin ajatella :)

      Tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s