Byhyy

Harvoin tunnen varsinaista yksinäisyyttä. Mutta sairastaessa se iskee helposti, ja masennus kans. Kun ei ole oikein rutiinia näihin pipiyshommiin. Eikä tietoa miten elämä etenee lähiaikoina. Ja tuntuu, että kaikki ketkä/mikä voisi auttaa, on aina pitkän ajan takana.

Väsymyksen määrä… no, jos ei jaksa edes lukea, niin oisko aika paljon?

Lekurin pitäisi soittaa tänään.

Advertisements

11 kommenttia artikkeliin ”Byhyy

  1. Laita hei tekstareita/meiliä/skypetä, jos siltä tuntuu. Ei me ihmiset olla kuin yhden viestintävälineen päässä. :) Ihan hirveesti kaikkea hyvää ja paranemista siullen toivon.

    Tykkää

  2. kiitti, mamma ja kisut.
    Lekuri soitti, saatiin asiaa eteenpäin. Soittaa huomenna uudestaan tutkimuksen jälkeen. Tuntuu olevan aika hyvin kartalla siitä miten huono olo mulla on.

    Tykkää

  3. Totaalinen uupumus on elämän pahimpia juttuja. Itselläni oli sitä ajoittain vuosia sitten, kun olin sairastellut. Miehelläni se on ollut nyt vuosia koko ajan 24/7 ja viereltä katsottuna hänen elämän ilonsa ja intonsa on mennyt.. Toivotaan että sinä saat nyt pian avun ja voimat alkavat pian palaamaan!

    Tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s