Nou cocco

Klo 20 juhannusaatto. Tiedän, että jos haluis kokottaa siellä missä tavallisesti, paikalla pitäis olla jo. Sen sijaan istun kotona, koska ei vaan ole sellainen fiilis, että olis juhannusaatto. Tämä tuli niin äkkiä! Olis pitänyt ottaa edes yksi päivä lomaa ennen tätä, niin olisi ehtinyt laskeutua pitkään viikonloppuun. Tajuaisi jotain, olisi lähtenyt liikkeelle. Mut eiku.

Töissä on viitsiminen jo tosi vähissä. Viime maanantaiaamuna laiskotti niin ettei ikinä. Kuitenkin olen tehnyt rasteja eri päiville, juttuja mitä pitää vielä ehtiä tehdä ennen lomaa, joten käynnistyyhän se moottori aikanaan ja eiku rastilta toiselle taas. Vtun turhauttavaa, kun olen suunnilleen ainoa jäljellä siellä. Kollega työhuonekaveri on vain pari päivää viikossa kanssani, loput toisen kaupungin toimistolla, koska se on lähempänä hänen kotiaan. Olen mäkin ollut viime aikoina tiistait kotikaupungissa, mutta näinä kitutuntien täyttäminä päivinä ois tietysti kiva, että olis joku seurana aina. Yksinolon hyvä puoli toki, että saa kuunnella Yle Puhetta niin paljon kuin huvittaa.

Drinksua ostin juhannukseksi yhden Ecussonin. Ei oo vielä avattu. Ostin myös Anna-nimistä kuohuviiniä ja jääkaapissa on pari pulloa alkoholitonta skumpan vastiketta, koska saatan avata ensi viikolle pienen juhlapäivän. Tai sit en. En ole päättänyt vielä.

Ruokapuolta juhannukseksi, no, ostin vähän toisenlaisia. Viime viikolla nimittäin tuli täällä kotona semmoinen mielipuolisuuskohtaus, että tein taas kastiketta. Tapahtuu noin joka viides vuosi. Muistelin, että ennenkin on moinen onnistunut ilman mitään suurusteluja, kunhan heittelee vaan pannulle kaikkea. Niinpä silppusin kevätsipuleita ja sieniä, annoin niiden hautua kookosmaidossa kymmenisen minuuttia, maustoin ja heittelin sekaan paljon korianterinlehtiä. Olen niiiiin pahoillani teidän kaikken puolesta, jotka ette saaneet maistaa, sillä se oli jumalaisen hyvää! – Ja niinpä ostin vähän samanmoisen emmeet kaupasta tänäänkin, vois ehkä huomenissa tehdä oikein ruokaruokaa ja yllättää taas itsensä täysin. Jes.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Nou cocco

    • Ruokabloggariksi on vielä pikkkkkasen verran matkaa! Ruuanlaitto ei nyt vaan ole musta niin kiinnostavaa. Siksi olenkin aina yllärihalon lyömä, kun teen jotain ja se onnistuu. Varsinkin jos mennään ilman resettiä…

      Tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s