En ois halunnutkaan

Aloin eilissäillalla katsella netistä lämpimiä alusvaatteita. Pitkälahkeisia, pitkähihaisia… Olin jo aiemmin käynyt hintahaarukoimassa esim. Camussa, joten tiesin, että merino kustantaa satasen kummankin puolen, paita tai housut. Yhtäkkiä löysin merino-aluskerraston, jossa paita oli 35 egee ja housut samoin. WooT? KappAhlissa. YHDESSÄ liikkeessä keskustassa.

Se oli sitten pyhiinvaelluksen paikka heti aamusilmän auettua.

Eka myyjä opasti mut alakertaan alusvaatteisiin. Ylettömän ystävällinen myyjä siellä totesi, että ei ole merinoa ollenkaan. Edelleen väitin katsoneeni netistä, että on, ja tässä nimenomaisessa myymälässä. Kävelimme yhdessä takas yläkertaan ekan myyjän luo. Hänen mielestä kyseisiä rätei tuli kyllä. Etsittiin kolmestaan koko myymälä läpi, ylä- ja alakerta. Ei löydy. Sitten materialisoitui kolmas myyjä, joka sanoi laittaneensa vähät saapuneet kaksi paitaa ja housua myyntiin, ja että ne on varmaan menneet jo, kun ei kerta löydy.

Vielä takaisin alakertaan, koska ylettömän ystävällinen halusi soittaa toiseen keskustan myymälään, olisiko heillä näitä. Puhelun aikana selvisi, että paitsi ettei tuotteita ole, niitä ei olisi ikinä pitänyt tullakaan Suomeen, vaan ne oli matkalla Norjaan.

Norjan köyhille halapoo merinoo, jepjep. No, EI SE MITÄÄN. On meinaan varaa ostaa ne Partioaitan tms. satasen housut, jos nyt tähän mennään ja siitä on kii :-( Vaan ehkä ois maistunut vähemmälläkin rahalla.