Eiku

En mä tuhonnutkaan niitä äidille 1981-85 kirjoittamiani kirjeitä lukematta. Avasin kuoren vähän itseltäni salaa nyt sunnuntaiaamuna. Ei niissä kirjeissä ollut mitään ikävää! Kerroin mun opiskelujuttuja ja harrastusjuttuja ja työjuttuja kepeään sävyyn ja kiittelin rahoista, joita ilman en olisi tullut toimeen. Luin kaikki kirjeet, helpottuneena. Kivoja muistoja! Muistin kaikki ihmiset, joista kirjeissä puhuin. Osa on vieläkin hollilla.

Vaan niin outoa, miten erilaista elämä on nyt. Olen vanha, raihnainen ja sairas. Yksinäinenkin usein vaikka on hyviä ystäviä. Mulla on vakityö ja oma asunto, kaksi kissaa. Eli jos painottaa tuohon työhön, asuntoon ja kissoihin, niin elämäni on aika pitkälti sitä mitä silloin nuorempana halusinkin. Yksinäisyys ja sairaudet ei tietenkään olleet tilauksessa, mutta minkäs noille.

Mainokset

10 vastausta artikkeliin “Eiku

  1. Rohkea teko avata kuori ja lukea. (Niin mäkin olisin tehnyt, vaikka sulle muuta ehdotin 😀) Vaan hienoa, että niistä tuli vain hyvä mieli.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kirjeistä: Cool, sister! Myötäilo!

    Sairas ja raihnainen ehkä, mutta et vanha. Alle 75v ei saa sanoa vanhaksi. Sulla on siihen melkoinen matka.

    Liked by 1 henkilö

  3. Päivän paras uutinen, vuhuu!

    Eikös jo se että olit kirjoitellut kerro, ettei kaikki voinut olla ihan paskaa? Vrt. meikä joka ei tod kirjoittanut mutsilleen vuosiin, kun siitä eroon pääsi. Ekat aikuisvuodet meni toipumiseen.

    Tykkää

    1. Piti saada rahaa. Sitäpaitsi kirjoittaminen on vaan niin kivaa, että sitä harrastaa vähän vahingossa. Olin tottunut kotona siihen että kirjeitä tulee ja menee.

      Tykkää

  4. Tuota selitystä en kyllä osta :-) Jos on umpipaskat välit, niin nälän kurniessa sitten vaikka käännetään safkaa (kuten määmää, jonka isotaskuinen talvitakki pelasti pari ekaa opiskeluvuotta), mutta pahalle mutsille ei kirjoiteta. Eli ei ollut niin paha äiti sulla sit kuitenkaan, intän edelleen. Ja jos nuorena oikein himona kirjoituttaa, ei kai sitä silloinkaan kirjoiteta ihmiselle, josta ei välitetä tai josta halutaan kerta kaikkiaan päästä eroon?

    Tykkää

  5. Aru, älä kerro mulle mun perhenjäsenten väleistä. Se akka hakkasi mua ja kaikkia lapsiaan, halveksi, painoi alaspäin ja rohkaisi ainoastaan kirjoittamisessa ja kotoa häipymisessä. Isä taas heitti ulos kaikki lapsensa vuoronperään ja pahoinpiteli äitiä. Mun lapsuus oli noiden kahden huutoa ja riitelyä ja itkua, koska erotahan ei kun on kerta lähetty. Aivan sairasta meininkiä.

    Mutta nämä biologiset oli mun ainoat vanhemmat. Mielelläni ottaisin paremmat, vieläkin. Mutta ei mun ikäiset ihmiset varmaan saa vanhempia mistään.

    Tykkää

  6. Oih, niin paljon samaa taustaa että tästä aukeaisi nyt syvänsyvä keskusteluarkku, mutta duunipuserrus ei nyt salli sivuille vilkuilua. Palataan vaikka per puh tai vielä mieluummin nokakkain, kunhan näistä työmudista ensin pingerrän pintaan. Tällä erää lähetän vain rakkaudellisen ystävänhalauksen.

    Liked by 1 henkilö

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.