Mikä. Meitä. Vaivaa?

Kuusi ystäväihmistä syömässä herkullisia venäläisiä safkoja ystävänpäivän iltana, iloisina ja nauravaisina. JA KUKAAN EI OTTANUT KUVIA. Mukana jopa valokuvan ammattilainen! Ei… kukaan. Pics or did not happen. Voi ei :-(

Hiukan harmittaa.

Mutta ehkäpä se puhuu jotain illan intensiivisyydestä, kun ei tullut kuvat mieleen?

Mainokset

Ällö jatkuu

Viime kuun lopussa kirjoittelin selässä olevasta ällölällöstä. Dramatisch! Ekan viikon kävin joka päivä Terveystalolla hoidattamassa haavaa. Nyt jo välillä jokatoinen päivä. Lääkäri ei halunnut määrätä antibiootteja, koska mulla on tuo pillerikokkeli melko vaikuttava jo vanhastaan.

Nyt kun haavan kanssa on taisteltu kai jo kaksi viikkoa, eilen aloitin antibiootit. Kun ei se perhana ala parantua tarpeeksi nopsaan vaikka pikkuisen paraneekin. En mä voi viikkokausia jatkaa sairaanhoitajan luona ramppaamista, vaikka työpaikka kustantaakin.

Tällä viikolla käyntejä tulee neljä. Ensi maanantaina on myös lääkäri (just se kaikkein kivoin) mukana. Silloin varmaan voi jo nähdä että antipojootit toimii. Toistaiseksi niistä ei näytä olevan ainakaan mitään haittaa. Jo yön yli ne oli selvästi kuivattaneet mötkälettä.

Tylsää viikonloppua, mut ainakin saa nukkua tarpeeksi

Sunnuntait ja toisinaan lauantaitkin on vähän tämmösiä mööh-päiviä, kun ei uskalla lähteä ulos: jää ja tuuli, kumpikaan ei kiinnosta. Ainahan sitä kodinhoitoa ja lukemista (ja päiväunia :) riittää, mutta jotenkin tää epäreippaus melkein ahistaa. Miksi oon tämmöinen mato??

Sain eilen sentään imuroitua ja pestyä pyykkiä, tänään pesin lisää pyykkiä ja vein roskat. Oi miten urheaa, tapu tapu taskurapu.

Rinsessan äiti kävi tänään pyörähtämässä. Nyt äsken sain häneltä viestin, että kotitalon kellarissa 15 cm vettä. Cool. Edellinen tulva vei multa lupaavan keittiön lampun ja pienen matkalaukun, joten olen yrittänyt siitä lähtien pitää kaiken muovissa. Toivottavasti ne muovit on vielä ehjät! Ei siellä kummia ole, pari tyhmää mattoa ja pari isoa tyynyä. Onneksi isot matot on turvassa, toinen täällä ja toinen kotona. Ja onneksi laitoin pikkupöydän kiertoon ja pikkutuolin yläkertaan. Rinsessan äipällä oli enemmän kamaa, just mattoja ja hyllyjä jne. Ei päässyt katsomaan, kun saappaanvarret ei riittäneet …

Päiväkirja 1906

Siskolla oli kaksi vaatimusta synttärivieraille 1) pitää kuunnella kun hän kertoo juttuja 2) kukaan ei lähde ottamatta kirjaa kirjahyllystä. Toteltiin. Tai hänen poitsu otti viisi kirjaa, hähä!

Haluan esitellä mun saaliin. Parhaiten se varmaan käy kuvin. Otin kuvat etu- ja takaliepeestä, kannesta ja yhdestä aukeamasta. Sisko on näköjään saanut tämän palkinnoksi pilkkikilpailussa vuonna 1984.

Kirja on yksistään jo niin kaunis, että se voitti kaikki Hurmeet ja Kyröt ja Tervot ja muut hyllystä löytyvät ukkelit. Heti tutustuttuani (hirvee sana!) kirjaan paremmin, mieleen tuli Saila. Ilman muuta :-D Sen näkee nyt tuosta yhdestä aukeamastakin jo.

Hyperventilaatio

Enpä ole vähään aikaan nähnyt mitään niin kaunista kuin Klaus Haapaniemen (Taika-mukit, tiedät?) kauppa Kämpin galleriassa, toka kerros. Pistää ihan hengästyttämään! Värit, muodot… huimaa, herkullista. Ja kallista. Vaan silti ostin yhden tyynyn. Alla oleva kuva selittänee, miksi.

Kis-kis!

Tove I sitten kuoli. Kuulin duunissa hänen joutuneen sairaalaan ja tiedotin meidän yhteiselle ystävälle, joka puolestaan tuntee Toven bestiksen ja sai sitä kautta tietoa. Meni tajuttomana ja nopsaan, niin kuin armollisen kuoleman soisikin tapahtuvan. R.I.P.

Tukea

Ois ollut vähän tarvetta löytää uudesta talosta tukihenkilö kissojen auttamisen suhteen, jos vaik joudun sairaalaan pariksi päiväksi tms. Olen nököttänyt aamuisin ulko-ovella odotellen jos mitä taksia (kela on pettänyt kolmesti tällä viikolla!!) ja sanonut huomenia kaikille. Eläinten kanssa kulkeville on tullut pälistyä muutakin. Tietysti.

Tänään tein niin, että kun lähdin seiskasta ja kuulin, että kutosesta joku lähtee kotoa, painoin hissin ekana kutoseen. Sieltä tulikin tyttö koiran kans! Juteltiin siinä jotain, ja ulkona vielä tivasin siltä asunnon numeron (en tosin kertonut mitä varten). Tästä voisi tulla semmoinen kiva kontakti, jos ei hän hirveesti ala laittamaan hanttiin.

Joo, kelataksit on vissiin saaneet tarpeekseen kelistä, koska ma-ti-ke ei vaan tullut. Onneksi oli niin lyhyt matka, että pystyin perumaan kelan ja ottamaan tavallisen taksin. Ensi viikolla ihan näin ei ole. Jos ei taksia saa niin sit vaan myöhästyn vaikka tiputuksesta. Matkapalvelun eli invataksit taas tottelee kiltisti pyyntöjä, koska he saa täyden korvauksen ajosta. Vaan kun on ne rajoitukset, mihin saa käyttää invataksia ja mihin kelataksia…

PS Pahus kun ne siskon synttärikuvat on vieläkin käsittelemättä, mut olen kyllä ollut aika finaalissa töistä tultua. Yritän taas! –> No niin, tästä klik sisään!

Juu juu Juusossa löytyy

Juuso se on aina vaan the man! Hänellä on tavallisten stand-up -iltojen lisäksi jatkuvasti koulukiertueita ja nyt sitten jo kaksi isompaa one man showta, elikkäs taannoin nähty Trump sekä nyt eilen ensi-iltansa saanut Profetia. Siinä oli enimmäkseen stand-upiksi luettavaa tavaraa, mutta myös teatteria, ”magiaa” ja ”kulttihommaa”. Varustetaso oli ihan muuta kuin normi-illoissa. Oli puvustukset, lavastukset, valosuunnittelu ja varsinkin ihastusta herättäneet (”älkää kokeilko tätä kotona!”) pyroefektit. Kaipa enemmän kemiaa tuntevat tietävätkin, miten sormen tai käden saa palamaan liekillä niin että ei satu, mutta ehkä parempi kun en yritä. Maailma on ihmeellinen.

Tupa oli täysi ja tulee varmaan olemaankin, mut silti suosittelisin, että yrittäisit saada lipun. On kova show! Ja hauska. Juusossa on ihan omanlaistaan karismaa :-)

Sain läpsyn! Tosin kukaan muu ei älynnyt pyytääkään, mutta mä tarjoan kyllä läpykämmentä, jos satun istumaan reunassa ja esiintyjä on tuttu. Tai vaikkei oliskaan, mutta hyvä show. Jos mieli tekee sanoa ”dude(tte), TÄYDELLISTÄ” niin lapanen nousee. Ja aina siihen on saanut vastauksen.

Koostetusti: tekeepä Juuso mitä tahansa, niin kyllä se kannattaa mennä katsomaan. Kundi on hyvisten puolella. Itekään en ole stand-up-torstaissa käynyt nyt vähään aikaan, mutta se johtuu paljon siitä, että J antaa tilaa muille esiintyjille. Ei ne niin ehkä kiinnosta, varsinkin kun paikalle pitäisi mennä varmaan jo aamusta, että saisi edes kohtuullisen istuimen. Mutta nämä, joista Juuso saattaa saada ihan rahaakin – joka sentin arvoisia on olleet!

Retkilauantai ja pyjamasunnuntai

Oikeastaan mun pitäisi kirjoittaa siskon (ihan terävä päästään, mukava, reipas, huono liikkumaan kuten minäkin) 80-vuotissynttäreistä, joissa piipahdettiin eilen Keski-Suomessa, mutta en ole vielä käsitellyt kuvia. Täytyy palata tähän myöhemmin. Haluaisin laittaa tänne linkin Flickriin. –> Jou! https://www.flickr.com/photos/kuvajatkot/sets/72157706601636944

Ohjelmassa seuraa: tämä kuulostaa vitsiltä jopa itsestäni. Ostan aina Uotilan ruis- tai perunalimppua, koska niissä on pisimmät päiväykset ja hyvää leipäähän se on. Kuulin just, että nämä Uotilat, jotka on perustaneet leipomon, on mulle serkun kautta sukua :-D Hassua. Kaikkea sitä kuulee heti kun osuu sopiviin bileisiin. Myös ajettiin kahdesti kyseisen leipomon ohi.

Tänään onkin sitten ollut pyjamapäivä, pyykkipäivä ja kahden tunnin päiväunet misujen kanssa. Ennen neljää tuli taas kaalipiirakan himo, vetäisin housut jalkaan ja pompan päälle ja tuohon nurkan taakse. Byhyy, Alenka mennyt kiinni jo kolmelta. No, siinä on baari vieressä. Baarissa pieni koira, pluspisteitä. Otin sieltä salaatin, joka oli aika runsas, mutta niin paljon vain sellaista siivua ja viheriää, että en jaksanut mässyttää niitä loppuun asti. Joskus jaksan vetää vuonankaalia holtittomasti, mutta en just nyt. Ostin myös leivän, jota en ole vielä avannut. On se nälkä illallakin.

DocPoint liiti tänä vuonna ohi noin vaan, yhtään leffaa en ehtinyt katsoa vaikka olin jo väsännyt aikatauluakin.

Om nom nom

No kato, jut kun ajattelin kehua Alenkaa, NYT-liite ehti!

Joo, ei ole kertaakaan jäänyt nälkä. Kaalipiirakka ja borssi täyttää tuntikausiksi. Mukaan voi ostaa vaikka lettuset kotiin – tänään tosin ostin toisen kaalipiirakan, koska ne oli just tulleet uunista.

Tunnelma on kaurismäkeläinen.

Ja onneksi mesta on ihan nurkan takana! Sinne vien kaikki, ketkä uskaltaa kylään.