Viikonlopun kivat

Totta joo, nyt viikonloppunahan oli vaikka mitä, kun oli tämä 2-päiväinen Helsinki-päivä. Ite en hirveästi vaellellut, mutta sunnuntaina kävin Brunolla, kun siellä piti olla avajaiset klo 12. Nehän vasta järjestelivät pöytiä… en tajua tätä Suomeenkin pesiytynyttä manjaanaa, että mikään ei voi olla valmista silloin kun pitää, tai max viimetipassa jos nyt kerkeis.

Mutta Brunon pihalla oli eläimiä, ja sehän mulle kelpasi:

Komea tumma hepsukka

Her little pony

Lähdin tuolta sitten Kamppiin asti Lidliin, sillä viime aikoina olen ollut lähes rahaton muutama herkku sieltä on avautunut. Esim. Lidlin hummus on paras hummus ikinä. Ja niiden hedelmät on yleensä varsin hyviä. Kasviseineksiä töihin vietäviksi eväiksi tarjolla mallikkaasti (kasviskaalikääryleet!!). Sääli vaan, kun Lidliin pitää aina erikseen lähteä, muut kaupat kun on lähempänä ja suorastaan reittien varrella.

Puhdasta tulee

Kaltaiseni laiskankin on joskus taivuttava ja puhdistettava pyykkikone (ehkä parhaimmillaan kerran vuodessa). Tänään. Meinaan, koska edellisen, vuosi sitten tehdyn puhdistuksen jälkeen pyykin seasta löytyy edelleen sitä murua, joka tulee koneen sisältä jostain. Vähän ärsyttää se, musta muru valkoisten vaatteiden kaudella. Aikaahan siihen puhdistukseen menee, kun 95°C pörisee kahdesti läpi. Mutta irtoaa rutujakin. Suurimmat rummusta löytyneet irtopisteet on kuvan esittelemän kokoisia.

Mielestäni melko jööti

Seuraavaksi jännätään, mitenkä paljon hitusia lie tulossa vielä.

S-marketissa on ihania isoja koneita. Kävin eilen pesemässä siellä ison päiväpeitteen. Puoli tuntia, ohjelma ku ohjelma. Ei tarvii viedä muuta kuin rahaa ja pyykit, pesuaineet tulee automaag. Ihanaa! Olen melko varma, että lähipäivinä saattaisin mennä pesemään mun tyynyt sinne isolla koneella ja päälle vielä kuivausrumpalia. Meidän talossakin on pyykkitupa, mutta alan miettii sitä vasta kun tuo oma kone laukeaa.

Aurinkopäivä! Kävin vilkuilemassa Senaatintorilla ennen sambakulkueen lähtöä. Olin ajatellut pitkästä aikaa myös katsella kulkueen, mutta en sitten jaksanut jäädä odottelemaan. Kokemus nimittäin kertoo, että jos sanotaan että ne lähtee klo 15, niin ei. Todellakaan. Ne lähtee kunhan kerkeevät. Tepastelin sitten kulkueen reittiä, kattelin, siellä ois ollut vapaita istumapaikkojakin ja tunsin heikon hetken. Vaan ei, kotia kohti. Johan tuota ulkoilua taas riitti. Multa puuttuu se geeni ”aurinko paistaa, pakko olla ulkona!”. Tykkään valosta, mutta se tulee kotiin ikkunastakin.

Liideli

Ennen vappua ostin Lidlistä munkkirinksuja. Maku ei ollut ihan trad, maistuivat nimittäin metallille. Twitter-tuttu sanoi samasta tuotteesta, että liuottimelle maistuu. Eli kumpikaan ei hallusinoinut, vaan ihan oli vikaavikaa tuotteessa. Kumpikin valitti.

Lidl tutki asiaa ja arvatkaa mitä: rinkilöitä oli jäähdytetty samassa tilassa, missä tehtiin parhaillaan lattianpinnoitusurakkaa! Nerot työssä! No kai nyt tuollainen huokoinen herkku vetäisee rankat hajut sisäänsä, ja meille se tulostui makuna.

Saatiin kumpikin 10e lahjakortti, mikä on kiva juttu se.

Ei huonoin naapuri

Nyt on hyvä meininki! Sain naapurilta yhden avatun ja yhden avaamattoman Beefeaterin sekä avaamattoman Churchill-ginin. Tosin kymmenisen vuotta vanhoja. Maistoin avattua Befua ja mielestäni ihan ok. Kirjoitin sitten vielä Alkoon ja tarkistin (vaikka tiesin, mut piti silti), että voihan noita edelleen käyttää. Sain nopsaan vastauksen, että saattaa kymmenessä vuodessa hiukan haihtua makua ja alkoholipitoisuutta, mutta että käyttää voi, ei ne miksikään mee tuollaiset väkevät.

Joten nyt voinkin viedä meidän lettukesteille Churchillin, eikä tarvii lähtee Napueta ostamaan!

Käyty taas ihmettelemässä

Pekka Lanerva ja Kati Juurus

Olen sanonut ja sanon uudestaan: dokkarit, mikä maailma! Aina kun menee katsomaan dokumenttia, sieltä aukeaa ihan jotain uutta. Harvasta fiktioleffasta muistaa mitään enää parin vuoden päästä, mutta dokkareita viitsii kaivella vielä uudelleenkin näytille juutuubista tai mistä nyt vaan.

Niin kävi eilenkin. Kati Juuruksen dokkari bikinifitnessistä sai paikoin taas alaleuan vaeltamaan kohti polvia. Taisin sanoa seuralle jo kymmenen minuuttia leffan alettua ”Oon ihan pöyristynyt jo nyt!”. Tässä on laji, jossa jatkopaikka tai voiton kriteerit muodostuu aina kunkin tuomariston päässä. Ei kilpailija eika valkku voi tietää, miten menee, jos teet näin tai noin. Aika persiistä, kun ihmiset kuitenkin riehuu salilla ja näännyttää itseään anoreksian rajalle vuosikausia. Ym. ym. Leffa täynnä tyrmistyttäviä juttuja. Vau.

Tämä Muodonmuutoksia on tulossa tuotapikaa telkkariin ja Areenaan, koska teatteriesityksiä ei ole muita.

Tänään ei ole kuin yksi leffa illalla, mutta huomenna istun iltapäivästä iltaan saakka. Pitää varmaan ottaa vähän eväitä mukaan, ei ehdi minnekään syömään välillä.

Sitten meillä kävi myös kissatäti kylässä

Siitä se ny repesi

Tuommoisen sitten sihautin eilissäiltana. Eka alkoholi yli puoleen vuoteen. Oli sillä lailla mukava kuin tummat oluet nyt yleensäkin on, mutta ei vienyt taivaisiin. Kesällä vois sitten ostaa yhen siiderin.

Mustia kukkoja muuten oikeasti on olemassa. En tiennyt.

Kotieläin

Oon järkyttävän laiska ihminen. Tuossa kadun toisella puolella on ilmaisnäytös palkitusta elokuvasta. En ”jaksanut” mennä, vaikka olin herännyt päiväuniltakin jo hyvissä ajoin ennen sitä. Tässäpä istun taas persie penkissä, kotieläin. Elokuva tulee kumminkin Areenaan myöhemmin, ja kirjastoon.

Sain eilen siis ostettua tuon uuden lämmittimen. Kriteerinä oli se, jaksanko kantaa vehkeen kotia – muu tuli sitten kakkosena. Mutta ihan hyvältä tää vaikuttaa. Tässä on sekä tavallinen lämmitys että puhallus. Jälkimmäistä pääsinkin käyttämään tänään kun venyttelin ennen jumppaamista. Oli huomattavasti vähemmän vastenmielistä mennä matolle, kun tiesi välttävänsä palelemisen! Kiitos, Opal!

Lisäjumppana vaihdoin taas vähän huonekalujen järjestystä. Täällä on ihan liian vähän mahdollisuuksia tehdä mitään oikeasti erilaista, mutta aina sitä jotain muljauttaa. Nyt on taas pöytä sellaisessa asennossa, että mahtuu tänne ihmisiä istumaan, jos vaikka perheen poikalapsen 2-vuotissynttäreitä tulisi vietettyä myöhemmin keväällä.

Poikalapsi, melkein 2 vuotta