No pöh

Tyhmä päivä ja tyhmä Ana. Lähdin liikkeelle ihan väärään aikaan! Oli tarkoitus mennä hakemaan kynsilakanpoistoaine (joo, mulla on taas kynnet), ei ollut kaupassa. Siitä ratikkaan ja Silvopleehen lounaalle. Oli tarkoitus jatkaa leffaan siten että pystyn menemään samalla ratikkalipulla edelleen. Lähdin ulos, ja JUURI SILLOIN alkoi se jumalaton kaatosade.

Pitkä nahkatakki ja sontsa ei auttaneet mitään. Kadulla virtasi viisi senttiä paksu patja vettä. Kengät, tukipohjalliset JA se kesken paranemisen oleva varvas… vaatteet, kaikki läpimärkiä. En voinut jättää asiaa siihen, että varpaalle olisi tarjota kuravettä leffan ajan, joten suoraan takaisin kotiin, suihkuun ja vaatteet pyykkin sekä tuore sidos varppiin.

Tietenkään ennen sitä eikä sen jälkeen ole ollut kaatosadetta. Nytkin ilta-aurinko paistaa oikein nätisti. Mietin pitäisikö lähteä vielä ulos, koska em. lukuunottamatta en ole liikkunut ollenkaan.

Mainokset

Hirmuista tuhlausta

Muutto töissä. Ei saa viedä ”mitään” uuteen taloon eli ihan vain tärkeimmät työssä tarvittavat paperit ja koneet. Kaikki teippirullista alkaen pitäisi viskoa roskiin, mutta eihän me, kyllä me sellaiset otetaan vaikka kotiin mukaan. Ja jotainhan meillä pitää olla käsillä tänäkin aikana kun ei ole vakipaikkaa: työt jatkuu silti. Leimasimet mukaan!

Se tuhlauksen määrä on kammottavaa katseltavaa. Koko ajan lentää isoihin roskiksiin kaikkea, ja vaikka meillä on leveä ikkunalauta ja siinä lappu, että saa ottaa ilmaiseksi mappeja, kankaita, lokerikkoja, muovitaskuja, teknologiaa, muuta, niin lopulta perjantaina nekin siitä päätyy roskiin. Ja syy? Koska ostetaan uudet! Jumalauta mikä talo.

Tänään toin jo jotain tarvittavia kotiin. Huomenna on kokopv semma muualla, silloin ei voi edistää mitään muuta asiaa. Torstaina lääkäri ja sen jälkeen menen töihin ottaman viimeiset kamat ja katsomaan, että mun muuttolaatikoissa on kaikki tärkeät.

Tää on muuten naurettavaa, että jos toisessa päässä matkaa on jokin terveys/sairauslaitos, ei saa käyttää sossun vapaa-ajan kyytejä. On otettava Kela-taksi, jos meinaa taksia ylipäätään. Siinä taas on omavastuuta 300 e saakka, joten kyllähän tuolla saa ajella ennen kuin täyttyy. Mulla ei ole vielä lähelläkään. Huomenna kuitenkin aamulla pitää ottaa se, koska aika on varattuna Kalasataman terveyskeskuksesta. Ei voi luottaa bussiin siinä kohtaa, tai sitten pitäisi lähteä tosi aikaisin.

Säätöä, säätöä koko viikko. Toivottavasti saan leposaikkua ensi viikoksi, että voi tehdä duunia mutta ei ole pakko.

Jääkaappi ja muista tavaroista

Mulla on uusi jääkaappi! Sain juuri äsken laittaa töpselin seinään. Mun entinen kaappi oli 32 db mutta luulen, että ajan mittaan siinä lie desibelit lisääntyneet, koska tää uusi on 40 db ja musta kuulostaa max samalta kuin edellinen. Ei tää ainakaan kovempaa kilju.

Ja puuh, sain siivottua kunnolla jääkaapin alustan. Järkyttävät pölyt, mutta onhan siitä jo vuosia kun tein sen pienen korokkeen kaapille. En ole sen jälkeen yltänyt koskaan siivoamaan ihan seinän vierestä perältä. Mutta nyt.

Safkat on naapurilla. Haen ne kun kaappi on ollut vaikka tunnin päällä.

Yksi huoli vähemmän! Liedestä ei oo huolta, se on yhtä vanha mutta käytän sitä niin vähän, että ei se kuole. Pesukone saattaa laueta seuraavaksi, mutta se ei olis yhtä dramaattista kuin jääkaapin laukeaminen, koska onhan meillä pesutupa.

– – – –

Tavaroista. Käytiin P:n kaa sunnuntaina kävelemässä Dallepe-puistossa kun oli eka kirppari. JÄRKYTTÄVÄ määrä myyjiä ja tavaraa. Olis tarkoitus itsekin mennä myymään kesällä, ehkä kerran. Pitäis hommata pöytä, koska kamat menee siitä paremmin. Pitäis olla varjossa, ja pitäis laittaa puiden väliin pyykkinaru johon vaatteet. Mulla on taittotuolit. Onneksi P:llä on kesäisin auto! Sit me voidaan huudella sieltä taittotuoleilta: ”TÄÄÄLLÄ ON NE KAIKKI XL:T JA XXL:T VAATTEET, ISOT NAISET TULUKAA TÄNNE!” Koska markkinameininkiä siinä pitää olla. Kaikki istuu nyt vaan hiljaa ja odottaa, jos jotakuta sattuisi jokin kiinnostamaan.

Ostoslistalla: narua ja pyykkipojat. (Jos joku haluaa lahjoittaa omansa tarpeettomana, otan vastaan.)

Tänään: pääsen eroon hiustensuoristusraudasta. Laitoin kaupunginosan kierrätysryhmään että vaihdan raudan kolmeen Frezza Mochaan. Heti meni. Menisköhän siellä noita sanakirjoja ja muuta turhaa myös? Vaihtamalla tai halvalla? Ehkä.

Pari mestaa jos liikut meillä päin

Levant. Bali Brunch. Kumpikin Vaasankadulla, vähän eri päissä.

Mutta mä oon vaan sellainen jurpo, että kyllästyn niin nopsaan. Noissa on kummassakin varsin hyvät safkat. Levantissa olen käynyt ehkä kymmenen kertaa, alkaa jo aika paljon hyydyttää ja menen tosiaan mieluummin jo jonnekin muualle. Balin safkoja en ole syönyt kuin neljästi (tänään hain noudon, josta riitti lounaaseen ja päivälliseen) mutta nyt voisi niistäkin ottaa jo tauon.

Noissa ei ole mitään vikaa! Päin vastoin, hitsin hyviä. Suosittelen. Itsekin joskus taas. Mutta varokaa niitä noutoannoksia, ne saattaa olla tosi isoja.

Maisemissa ja pölyissä

Jahans, tänä vuonna siis siitepölyallergian voi saada vaikkei ennen olisi ollut! ”Alkamassa on vaikea allergiakevät – myös aiemmin oireettomat saattavat kärsiä” HS.29.3. Marjut huomasi jutun, itse en olisi tajunnut mitään. Mulle on siis kaiketi puhjennut jokin allergia, päätellen siitä, että perjantaina sain aiemminkin mainitut allergialääkkeet.

Uhmakkaasti tänäänkin kävin ulkona, meinaan ajelemassa ratikoilla. Ensin oli tarkoitus vetää maisemakierros ykkösellä välillä Eira-Käpylä, mutta supistin siitä sitten Käpylän pois. Vois joskus lähteä kaverin kanssa, toi P. kun ei ole vielä yhtään hajulla kuulemma, miten nää uudet ratikkareitit. Seurallinen tapahtuma, jutellaan ja katotaan maisemia. Ihan kelpoa se on itekseenkin, mutta kahdestaan tietty myös.

Kyytien kanssa on ollut vähän jännää, olen soitellut neuvontapuhelimeen pariinkin kertaan ja nyt asian pitäis olla silleen että pääsen huomenna töihin siten kuin toivoinkin. Hierojani kanssa on näistä kyydeistä ollut juttua monesti, siks vähän jännittää. Ja jänskättäisi tietysti muutenkin, uudet kyydit ja eka kerta duuniin viikon saikun jälkeen.

Mutta nyt kissat on ilmoittaneet päiväuniajan alkaneen, joten ehkä mäkin liityn seuraan. Ne on kuitenkin elämän parhaita hetkiä.

Lääkkeet…

En sitten jaksanut lähteä töihin-töihin. Heräsin aamulla rauhallisen kahdeksan tunnin (vain yksi keskeytys viideltä) jälkeen; olin ottanut Temestan heti töistä tultua ja illalla puolikkaan Zopinoxin, melatoniinin ja estrogeenin. Hyvin nukutti, aamu käynnistyi, tein kotona yhden isohkon www-päivityksen, hoidin postilaatikon – ja sammuin. Menin petiin melkein kolmeksi tunniksi. Naapuri harjoitteli puhallintaan, kissat juoksivat iloisina ympyrää, mua ei haitannut yhtään. Olin osin horteessa, osin ihan unia nähden. Työpuhelin kädessä, liikkumatta selällään.

(kuva liittyy aiheeseen vain hennosti)

Nyt onneksi kaupassa käytyä pää on selvinnyt. Töitä ei ihan hirmuisesti vyöry, koska työkaverit on kiinni prosesseissa, joten leikin hetken täällä blogeissa. Suljen ne prosessit huomisesta lähtien, joten huomenna pitää olla iskurityöläisenä taas ihan oikeasti.

Koen elämäni nyt aika tylsäksi. Tosin kun ei tapahdu mitään pahaa, sehän on hyvä vaan. Mua ei siepattu Välimerellä eikä pommitettu Syyriassa eikä myrkytetty Lontoossa. Että silleen varmaan ihan hyvää tylsyyttä, josta sadat tuhannet maksaisivat kovastikin.

Palkkio

Tänään oli tehtävänä iso juttu täällä koti/etätyöpisteessä, joten tarvitsin vähän vahvistusta aamusta. Palkitsin itseni ennen yhdeksää etukäteen vaihtamalla yhteen vanhaan villatakkiin napit. No eikö ookin nätimmät nuo uudet (ylempi)? On!

Päivillä saattaa olla kommentti siitä, onko nappien ompelu palkkio ;-)

Sitten sujui sujahteli se iso urakkakin noin vaan. Naapurilla onneksi on printteri, sain siitä hyvän avun. (Vain 2 liuskaa.)

Kiitollisuutta

Thank you, universe! Sain pienestä varvasrempasta saikkua itsenäisyyspäivään saakka! Just lepopätkää ja varsinkin töistä irtoamista tarviinkin nyt. Tai en irtoa kokonaan: keksin yhden jutun meidän webbisaitille, jota IT-kundit ei oo hoitaneet. Tajusin, miten voin hoitaa sen ilman niitä. Haha. Pistän jalat pöydälle ja hupsuttelen vähän koodien kanssa. Tämä lasketaan levoksi.

Arppis kävi just mulle kaupassa ja apteekissa. Ihana, kun kamuja asuu lähellä <3 Jonkun pitäisi vielä käydä Pasilan kirjastossa joskus tiistaina, etten menetä tilauksia. Kaipa tohon joku saadaan, vaikka ilma onkin kamala ja taivaalta tippuu rägistä.

Siivuja messuilta

Muutama huomio Lemmikki- ym. messuilta.

Jos jäi käymättä ruokamessut pari viikkoa sitten, nou hätä. Täällä ne on (viiniä ei)! Ruokakojut täyttää läänin Kädentaitojen vieressä. Niistä ei vaan puhuta mitään messujen mainostuksessa. Miksi ei?

Outlet oli mieluinen. Parfyymit oli oikeita, ei kopioita. Ostin Tresorin. Lumenen kojua ihmettelin, kunnes tytöt tunnustivat että yksi lava oli jäänyt varastoon. Juuri se, jossa oli ne kaksi tuotetta, joita etsin. No, ostin puuterin. Mulla ei ole ollut puuteria ainakaan vuoteen.

Kävin ensimmäistä kertaa Elmassa myös eläinpuolella. Kuva sieltä.

No kun en jaksanut ottaa kuvia, sillä siitä olisi tullut loputonta! Alpakat oli niiiin söpöjä, laamat kans. Kanat, kalkkunat… kaikki! Eläinsuojelujärjestöt olivat myös Elmassa. Hyvänmielenlisä Rekkujen pöydältä onkin kuvattu toisessa blogissa.

Muita ostoksia. No, olen hankkinut niin paljon vaatepuolta halvalla kirpparilta, että ajattelin nyt voivani ostaa huivin 15 eurolla. Tosi kallis mielestäni, mutta riittävän iso ja kuvoitu… kissantassun jäljillä… kai pakko ostaa?! Sit ostin kavereille pari juttua, koska on tulossa yhteistä istuntaa ja synttäreitä jne. Kissoille säkillinen Primacatin raksuja.

Aikuisena on ihanaa, kun voi viettää joulua joka päivä, jos on tuloja. Koska sitähän nuo ostokset vähän on, lahjoja itselle. Toisaalta, jouluhan ei tunnu enää missään, juuri siksi että kaiken mieluisan saa hankittua pitkin vuotta. Nyt ei tule sentään lähdettyä Martin Markkinoille (ensi viikonloppuna) koska leikattu varvas pitää pitää nätisti kotona. Koko syksy onkin ollut messuilta toisille syöksyilyä, tuntuu että enemmän kuin koskaan ennen. Mutta on kyllä ollut kivaakin!