Jospa jalat jaksaisi paremmin

Käväisin illalla pitkästä aikaa Kekkos-klubilla. Kuin olisi päässyt kivalle retkelle kaverien kanssa: sielu raikastui ja nauraakin sai. Pieni tauko klubissa teki kai siis hyvää! Kävelin sieltä kotiin, mikä lie ollut virhe, sillä jalkojen kuluttaminen kostautui nyt tänään, kun en jaksanut selata loputtomiin I love me -messuilla. Vähän yli tunti, ja jo ihan hiessä ja rampana. (Vapaapäivä, jee!)

Jotain löysin. Käsivoiteita ostin useamman, koska niitä menee koko ajan ja on oltava saatavilla. (Ja niitä voi käyttää jalkavoiteinakin, hihi) Vähän Madaraa naamariin. Tukkaan jotain suihketta kiharoita innostamaan. Raakasukkulaatia. Siinäpä ne taisi olla. Harmitti oikeasti, kun ei jalat. Sentään Habitaressa olin nähnyt, että kyllä ne jalatkin jaksaa jos ei oo taustalla jotain riehumisia.

Sitten päivän ihastuttavat osuudet! Naapuri on hetken aikaa sairaalassa, joten hoidan Rinsessaa. Hän on siis tämmöinen vähän sosiaalisessa kehityksessä kesken oleva kisu, mutta olen saanut häntä hyvin kesytettyä ja tutustuttua edellisillä hoitokerroilla. Ja nyt, tänään: Rinsessa hyppäsi mun viereen sohvalle heti kun tulin! HYPPÄSI VIEREEN. Tajuatteko, miten iso askel tuo on vieraan kissan kesytyksessä? Tästä ei ole järin monta viikkoa, kun hän vasta oli hypännyt ensimmäisen kerran oman ihmisensä viereen sohvalle. Ja nyt mun!

Hyppäsi mun viereen! GASP!

Sitten otin taas surkeat jalat alleni ja kipittelin vihdoin naapurissa asuvan Aruzelin luo kahville ja laitelmia katselemaan. (Vihdoin naapurissa = ostaneet asunnon ajat sitten, mutta nyt pääsivät vasta muuttamaan)

Ja sieltä hierojalle. Yllärinä S vetäisikin imukuppihieronnan. Tai siis, se alkoi siitä kun hän haluisi kokeilla imukuppia mun kipeään käteen, mutta levisi sitten koko podille. Ikivanha kiinalainen juttu, mutta S oli käynyt koulutuksessa vasta nyt, jotta uskalsi alkaa tehdä. Kaipa se oli ihan tavallisen hieronnan vertainen: niitä lihaskalvoja sieltä paukkui auki ehkä hiukan vähemmän tuskallisesti kuin käsin tehdessä, ja muutenkin oikein miellyttävä kokemus.

Tästä kohta taas Risnsessaa kohti. Varmaan jutellaan raksuista ainakin. Ja vähän leikitään.

Mainokset

Virallinen syksyn aloitus

Laitoin aamulla naamariin seerumia JA värivoiteen. Joka EI valunut pois koko päivänä. Eli naama lakkasi hikoilemasta = kesä on ohi. Ei sillä, että tänä kesänä naama olis hikoillutkaan lämmöstä. Se vaan tietää, milloin on kesä, ja silloin se tykkää hikoilla. Kai se on terveellistä, mutta vähän kiusallista. Ei toki ainoo vika siinä naamassa.

Pesin ikkunan. Hirvee rojekti aina. Kissat oli evakossa eteisessä. Viimeksi pesin juhannuksena 2015 (mulla on tällaisista muistilista). Jännä – luulin, että tuona kesänä yrjösin vaan koko ajan, mutta olinkin hyvin voimissani juhannuksen aikaan vielä. Ikkunan peseminen on ehkä raskain tässä asumiseen liittyvä juttu. Ei kyl viiti joka vuosi :(

Ikkunanpesua tahditti eilisestä pinosta mustalaisgroove ja toinen Prodigy.

Kosmetiikasta tuli mieleen tuo bleemi

Kävin sitten Luonnonkaunis-messuilla. Juuri sopivan kokoiset – kävelin kaiken läpi vähän yli puolessa tunnissa. Siis siten, että oikeasti pysähdyin kioskeilla katsomaan tuotteita.

Olin ajatellut, että kai sieltä tulee seerumi ostettua, kun entinen alkaa loppua. Mun naama nimittäin hikoilee loppukeväällä ja kesällä niin paljon, että lämpimällä en ehdi nousta meikkipöydän äärestä, kun olen jo hikoillut kaikki voiteet pois. Kesällä en siis myöskään käytä kosteusvoidetta, koska se lähtee pois samantien… mutta seerumi toimii! Se jää naamaan! Mikä on loistavaa, koska seerumithan on tehokkaitakin.

No, ostin seerumin. -kin. Sitten vähän lipsahti kans. Kohta Visa Electron lakkasi vinkumasta ja oli pakko siirtyä luoton puolelle. Mutta kun eihän ne kosmetiikat miksikään mene, ja jotain ostetuista oli mielessä jo ennenkin tänä keväänä, ja sain hyvin näytteitä! (Tää on nyt sitä puolustelua, kun mua ärsyttää ostaa luotolle muualta kuin verkkokaupasta, ja etenkin ärsyttää, jos syy on se, että muuta rahaa ei ole! Koska silloin oon itse mokannut jotain rahankäytössäni.)

No, pari seerumia, edullisia voiteita pari, shampoo, Black&White -hammasvalkaisua (tätä olin ajatellut jo pari viikkoa sitten), konjac-sieni (oli liian hyvä myyjä). Jotain tätä luokkaa. Ihan asiallisia juttuja, mutta muutama päivä liian väärään aikaan. Ennen pääsiäistä saan taas rahaa, jei.

Pöllin Pirkon blogista tään Ystävänikirjan:

Nimeni on
Ana

Jotkut kutsuvat minua…
Anneliksi, Annukaksi, Annaksi

Olen syntynyt
Kyllä. Itäisessä Suomessa 1960.

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee
kaunis rouva (katsoin paljon televisiota, elokuvia).

Mutta minusta tulikin
monen mutkan kautta elämäänsä tyytyväinen kissatäti. Jospa vaan elämä pysyisikin tällaisena, eikä yt:t tai sairaudet rikkoisi hyvää meininkiä!

Kolme parasta piirrettä minussa
Eläinrakkaus, luotettavuus, ja… ja.. äh, kolmas ei ole helppo!

Kaupunki
Helsingissä koti, mutta sydän on jaossa Helsingin, Berliinin, Lontoon ja Oxfordin kesken. Ulkomailla en ole viettänyt koskaan viikkoa pidempää aikaa, enkä ole koskaan tehnyt muita kuin kaupunkilomia, mutta silti nuo paikat on aina vaan mielessä.

Biisi
Vain yksi? No, sanotaan Mozartin Requiem.

Juoma
Kaskein Juhlasima, Hommanäsin Kotisima, tumma kahvi

Sarja
Breaking Bad ja Six Feet Under. PAR-HAI-TA. Noiden jälkeen pätkä tyhjää, ja sitten tulee Sopranos.

Kosmetiikkatuote
Vain yksi? Siinä tapauksessa Meine Base -kylpysuola. En käytä sitä jatkuvasti, mutta sitä on kotona aina. Eli vakiokamaa.

Sovellus
Blogipuolella tietty WordPress. Muuten tykkään sojona Whatsappista. Ja Oldify oli hirveän hauska aluksi!

Instagrammaaja
En. Kuvat ei silleen… paitsi elokuvat.

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen
Kyllä varmaankin jumppaisin muulloinkin kuin viikonloppuna, jos olisi enemmän sellaista aikaa, jota ei jaksaisi enää käyttää nettiin tai lukemiseen. Mutta nyt käytän töitten jälkeisen vapaa-ajan ihan helposti muuhun kuin jumppaan. Ja sitten pitääkin mennä jo nukkumaan.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä
Tää on semmoinen ”pas”. Ei ole paria lasillista eikä Spotifyta. Perjantaitakin liian harvoin.

Pakkaan mukaan matkalle
niin vähän, ettei kukaan usko näkemättä! Voihan kaikkea ostaa siellä toisessa päässäkin. Samalla niistä ostoksista tulee matkamuistoja.

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe
Kaivan nenää, niin kuin muutkin.

Viimeisin sisustusostokseni
Tämä on vaikee! Kissanlelut ei ole sisustusta? Eikä irtopatteri? Sitten on varmaan pakko sanoa jouluvalot, koska en nyt muista ostaneeni muutakaan sisustusta. Eli tänä vuonna ei vielä mitään?

Paras tapa tuhlata 50 euroa
No niitä sarjalippuja elokuviin.

Ohjenuorani elämässäni
Lopussa kuollaan kaikki kumminkin.

Vihdoinkin ne kehuu :-D

Kävin taas työpaikalla, yhdessä kokouksessa + juttelemassa + lounastamassa. Kuulkaa, se on melko palkitsevaa, kun melkein jokainen tapaamani ihminen kehuu hyvännäköiseksi!

Okei, ymmärrän että se liittyy odotuksiin pitkän sairasloman ihmisen pärstästä ynnä habituksesta, joka voisi olla varmaan räjähtäneempikin kuin mun nykyinen. Mutta ohitan tään aspektin *piuuu!* ja kuulen vain ”Ootpa sä hyvännäköinen!”, sovitaanko näin? Kyllä sovitaan.

Ihmeöljy

No nyt löytyi! Tai Naukulan mammahan tästä puhui jo monta vuotta sitten, mutta nyt vasta sain haettua kaupasta (alessa Sokkarilla, vink): Bio-Oil. Kerran oon vasta vetäissyt pintaan, ja jo tuntuu sileiltä kuin kissavauva kaikki noi kohdat, joiden karheudelle ei kosteusvoiteet mahtaneet mitään. Hyvä ostos! Nyt lotraamaan.

bio-oil_60_ml

Turha päivä

Viime yö meni neljään asti lukiessa. Tai tulihan siinä muutakin tehtyä – kisulla oli taas maha löysällä ja silloin se ei edes yritä suunnata vessaan vaan sängyn alle, tai tekee sitten siihen missä sattuu olemaan. Näitä kakkoja siivottiin kaksi yön mittaan. Kissan masua ei siis ärsytäkään ne raksut joita pidin syyllisinä, koska nyt se ei ollut niitä saanut. Uusi arvoitus. Huoh.

No kuitenkin. Myös ekat masulääkkeet klo 2 yöllä, varovasta ruokintaa masuystävällisin pikkuannoksin (i/d) päivällä ja uusi setti lääkkeitä yhdeltä iltapäivällä. Nyt ei enää näytä yhtään huonolta.

Vegekauppa tviittasi, että on tullut 100 kpl turkulaisia vihiksiä (eri asia kuin Hoviruoka-vihikset, vähemmän kaloreita ja erilaista täytettä). Meinasin lääkinnän jälkeen, että eihän niitä enää ole, kun klo 12 olivat tulleet ja kello oli jo yli yksi. Vegekauppa on tuossa naapurissa, joten kietaisin sinne äkkiseltään, vaikka oikeasti tänään kyttään kotosalla, milloin kissojen ruokalähetys saattaisi saapua. Vihiksiä oli! Oli myös Santen kristallideoa, jota muuten joutuisin hakemaan Ruohonjuuresta saakka! Ja oli hyvää inkiväärinamia! Eli tuossa kaupassa käydään ihan varppina uudestaankin. (Sen vieressä on Just Vege, jossa söin eilen iiihanan seitanaterian, nam.)

Nyt edelleen odottelen sitä lähetystä. TYLSÄÄ. Mieluummin kävisin kirjastossa ja hakemassa sitystä Madaran uutta seerumia, mutta tästä nyt mihinkään pääse :-/

Uutisia

Keittiöuutisia: kaupan porkkanaletut maistuu tavallisille letuille sans porkkana, kun niiden kanssa mättää puolukkahilloa. Ateria ja jälkkäri samassa, miten kätevää!

Verkkokauppauutisia: eka tilaus yli vuoteen tehty Beauty Center Europeen. Siis saksalaista (ym.) luonnonkosmetiikkaa. Repesi himppasen, kun shampoo alkaa loppua eikä ole tietoa seuraavasta Madaran alennuspäivästä. Tilasin sitten viittä eri shampoota ja hoitoaineet päälle plus vielä joku vesi päänahkaan. Kyllä niillä nyt yli vuoden pärjää, eikö? Hintaa tuli noin puolet tai max kaksi kolmasosaa Suomen hinnoista. Siis siltä osin, kuin mitä tuotteita Suomesta ny ylipäätään saa. (Saahan niitä aika hyvin jo, mutta ei toki voi verrata BCE:n valikoimiin.)

TV-uutisia: (tai siis Areena) OOOOHHHH Sykkeen loput kolmoskauden jaksot on saatavilla! Imaisin kaikki eilisiltana ja olin sitten ihan järkyttynyt nukkumaan mennessä. Mutta muistaakseni ei tullut uniin kuitenkaan. Olenhan kehunut Sykettä täällä? No, kerta kiellon päälle: harvinaisen hyvää soppaa kotomaassa tehdyksi. Jopa alkutekstit – yleensä kelaan ne yli sarjasta kuin sarjasta, koska mitä väliä. Sykkeestä ei koskaan. Katon ne joka kerta.

Vappu jyrää päälle. Huomenna tulee 18 vuotta siitä, kun muutin Hellsinkiin. En tajua, miten voi olla, että koko elämä on kohta eletty. Huiskis vaan. Mutta sitä ennen toivoisin, että saisin nukkua oikein hyvin nyt pari yötä. Vuoraan kissatkin appeella myöhään illalla, ettei ne ala tömistellä turhan aikaisin aamulla. Mennyt raskaaksi uumoiltu viikko sujuikin sitten odotettua paremmin. Magia varmaan piilee siinä, ettei ikinä venytä iltaa, vaan yrittäis olla ysiin mennessä kotona.