Ooooh kevät!

Terminen kevät. Mikä ihana sanapari! Kuulemma tällä viikolla! Ehkä nyt on varmaa, että tänäkin talvena selvittiin liukastumatta, koska nyt tuskin enää tulee jäätä (paitsi jos takatalvi, perkele). Ja etenkin että ei tarvii koko ajan käyttää piikkejä kengissä. Tuntuu kuin ne hidastaisi matkantekoa koko ajan. Vallan nopeeta kun tää köpöttely ei ole muutenkaan. Kevät. KEVÄT! JEEEEEKEVÄÄÄÄÄTTT!

Mihinkään liittymätön kuva. Paitsi että toki tolleen kuvioitu bussi kiinnostaa. Piraattipuolueen auto!

Tänään jouduttiin työhuonekaverin kanssa outoon tilanteeseen, mutta hoidettiin. Saatiin järkyttynyt vinksu, että pitäisi tehdä ehkä interventio yhden tyypin alkoholinkäytön suhteen. No, ihan selvää on että ei se mikään alkkis ole, mutta käytiin kumminkin juttelemassa. Meillä on nimittäin vanhoja peruja työpaikalla vähän useammallakin ihmisellä pulloja, eikä edes niinkään piilossa (olleet ennen, mutta nykyisen natsikomennon aikaan kaikki on laittaneet pullot kaappiin). Jos joku olisi alkoholisti, ei sillä pitkään moiset varastot happanisi. Eli siitä lisätodistetta, että täällä nyt vaan ei ole alkkiksia. Mutta oli pakko käsitellä asia, mieluiten just näin epävirallisella tasolla kun me höntyrät täällä ollaan. Uudet ihmiset ei ole perillä perinteistä…

Itekin maistoin teksua just viime viikolla, kun oli jako yhdessä toisessa huoneessa. Oli vielä itteni ostama pullo (lahjaksi:).

PS. Kävin muuten todellakin sunnuntai-iltana siellä konsertissa. Tuli pöydällinen uusia sukulaisia – siskontytön miehen vanhemmat ja veli vaimoineen. Kaikki paikalla, koska nää esiintyy niin harvoin Suomessa. Enimmäkseen kiertävät mualimoo. Nytkin jo kaukana Suomesta.

Sväng koti
Sväng Kultakuumeessa 14.3.

Huonon äidin iltarimpsat

Finnkinolla on tämmöinen konsepti ku Event Cinema. Siinä elokuva näytetään vain kerran, ja siihen on kalliimmat liput. Olen käynyt katsomassa Bowie-dokkarin ja Queenin konsertin Eventissä, ja nyt eilen Bowien konserttitaltioinnin vuodelta 1973 Ziggy Stardust. Seuranani työkaveri, joka ei ollut vielä edes syntynyt 1973 :-D Mie sen sijaan muistan kyllä, että yhtäkkiä kaikilla piti olla samanlainen tukka kuin Bowiella. Tai Ziggyllä, kummin vaan. Siihen aikaan edes edes tiennyt enkä välittänyt popmusiikista, aloin vasta myöhemmin tajuta, että siitä kiinnostuminen edes hiukkasen-piukkasen kuuluu ikäänkuin yleissivistykseen. Vähän kuin punaviini, jonka juominen piti opetella naama rutussa. Ja vähän niin kuin olut, jota lipaisin vasta yli kolmekymppisenä.

Nyt tänään on taas se päivä, kun muutaman askelmerkin päässä kotoani olisi stand-uppia. Jännityksellä seuraan, mitä keksin illalla, ettei tarviis lähteä. Onhan tuo keli tietysti aika paska – kevät kävi kurkistamassa mutta sanoi heihei samantien. Keli, aina hyvä tekosyy.

Huomenna, illaksi, olen varannut ihan työterveyden ulkopuolisen lääkärin vastaanoton (ei kamalia), koska työterveys on vaan niin hillittömän paska mesta. Olen saanut sieltä parin vuoden aikana vajaat kymmenen väärää diagnoosia, ja alle vuoden aikana kolme turhaa antibioottikuuria. En tiedä, millaisilla papereilla Diacoriin pääsee töihin, mutta tulosten perusteella pahvit lie muropaketista leikattuja.

Ja vielä yksi iltameno olisi tyrkyllä – siskontyttöni miehen pumppu esiintyy keskellä kaupunkia, levynjulkkarikeikka sunnuntaina. En ole koskaan nähnyt heitä livenä, mutta tää on ehkä niin pakollinen, että… pakollinen. En ole vielä ostanut lippua. Vähän jänskättää, milloin pitäisi.

Yhtään ei harmittaisi, jos mulla olisi lyhyemmät työpäivät. Mutta kun nyt lähden illalla jonnekin, niin en ehdi yhtään olla kissojen kaa. Eilenkin tulin elokuvista ja siitä sitten suoraan petiin. HUONO ÄITI. Silti pitäis mun välillä käydäkin jossain, ettei ihan ala kasvaa sammalta.

Mietin näitä nyt sitten.

Arvannetko tuon

Kuka haki mut jouluaaton illalliselle?

joulupuksu

NIINPÄ! Itse! Joulupukin muori oli taas laittanut kystä kyllä, pohjalta kasvis/vegaaninen. Älyttömän hyviä juttuja. Sinne roudasi mut pukki. Iso kiitollisuus! Muutenhan nää meikäläisen joulut olis lähinnä vain lepopäiviä.

25. ja 26. tapahtuneet kuolemat – kolmasosa Puna-armeijan kuorosta, seuraavana päivänä George Michael – toivottavasti päättävät musiikin osalta hirviönpaskaksi osoittautuneen vuoden. Vai ehtiikö tässä vielä joku stara kuolemaan? Miksei. Varsinkin tuo kuoron kohtalo järkytti mua ihan oikeasti, sain kyyneleet silmiin joka kerta kun ehdin edes ajatella ”puna…”.

Huomenna kampaajalle. Saa ottaa värimallin mun hohtohopeista etuhiuksista ja täräytellä siitä koko päähän. Lupa on hankittu ihan Syöpäklinikalta asti – saa värjätä tukkaa.

Ja sit tuleekin Minttu :-)) myös uusin hiuksin hän.

Eikä edes säässä valittamista

Sou ded. Kyllä on kuollut lauantai. Mutta nukuinkin viime yönä niin vähän, että voiko muuta odottaa. Koska viikonloppu, niin *VAPAAAAUUUSS!! FREEDOOOMMM!* perjantai-iltana ensteks pitää tietysti lukea petissä sata tuntia ja sit kattoo tv-sarjoja, kunnes tajunta on valmis piippaamaan. Biologiset herätyskellot huolehtii lopusta.

Eilen oli varsinainen juhlapäivä: sekä hieroja että kampaaja. Perätyksin. Happy joy! Naiset tajuu. Mammografia ja hammaslääkäri peräkkäin ei herätä samoja fiiliksiä.

Illalla pääsin sekalaisista syistä (laiskuus, Nero Wolfe Areenassa) liikkeelle kohti Kauppatoria vasta yhdeksän jälkeen. En pelännyt edes myöhästyväni autoista, vaikka hilpasin torille vasta kymmenen maissa. Siellähän ne edelleen oli, ja jokainen niistä taas valmiina särkemään mun sydämen. NE VAAN ON NIIN… Vanhat laitetut autot vaan niin tasan vastaa mun ymmärrykseen siitä, mitä on estetiikka. NE ON. Koskaan en oo päässyt yhdenkään kyytiin, enkä pääse. Muutenkin torilla oli hyvä meininki: bändi soitti, ruokakojuja, paljon ihmisiä selvinpäin. Ja upeat autot ajaa ympyrää. Huoh!

Kotimatkalla poikkesin Kaisaniemeen, koska siellä oli Queen. Pusikon puolella olin tietenkin, mutta kuuluihan sinne jotain. Taaskaan ei tarvinnut olla yksinään, oli lujasti pikniksuu puistossa. En tajua, miten olin kuullut konsertista vasta torstaina (HS). Jossainhan näistä puhutaan, mutta mä en varmaan sitten oo niillä kanavilla, joissa kerkeis miettii lipun ostamista. No, en ois muutenkaan ostanut, oli meinaan sen verran hintaa, että ei toimistotäti.

Kyllä oli suu korvasta korvaan kotia päästyä. Hienoja elämyksiä koko päivä pitkälle iltaa myöten! Hellsinki! <3

Pitkästä aikaa

Oooooh. Kevään kaksi isointa dedistä / showta / juttua takana, ja nyt voi siirtyä pisnekseen äs juusual!

Bussissa kuskin radiosta pötkähti Le Freak, ehkä huimin tanssibiisi ikinä. Tai top kympissä jokatap. Siitä jäi päälle moinen, että kotona oli pakko laittaa 1980-90 -lukujen diskoa koneeseen KOVALLA (hei, naapurit!) ja tanssia niin maan perkeleesti :-))) Tästä saa kivan merkinnän heiaheiaan, mutta en uskalla edes ajatella, miten kipeet jalat on huomenna. Oma valinta.

En ees muista, milloin oon tanssinut näin paljon. Ja ennen (aina nuin kolmekutoseksi) tanssin sentään koko ajan. No, siitäpä ne paskat jalat on vissiin tulleetkin.

MUT ON HYVÄ FIILIS, KUULKAA!!

Olipas paskaa

Joo-o, no tätäpä sitä odotettiin kuukausitolkulla. Nina Hagen. Okei tajuan, että taiteilijat tahtoo ”uudistua” aina välillä, mutta joku tavaramerkkisuoja pitäisi olla kyllä yleisön suuntaan. On se aika väärin jos Nina Hagenin kaltainen tyyppi ”uudistuu” suuntaan Jeesus – politiikka – rauhajarakkaus – Brecht – lisää uskontohömppää. Jostain biiseistä vielä pystyi tunnistamaan Hagen-fraseerausta, mutta ai vittu ne välispiikit. Sitten kun biisitkin alkoi mennä tasolle Kalinka, lähdin menee. Enkä ollut ainut. VMP.

EDIT Olisinpa ajoissa lukenut aiemmin linkkaamani jutun kommentit. Siellä tuli täsmälleen se, mitä itsekin tunsin nyt: ”Viimeisin Suomen keikka joku kuusi vuotta sitten Kaisaniemessä oli aivan jäätävintä paskaa mitä ikinä nähnyt, Nina oli hurahtanut Jeesukseen ja keikka oli paria biisiä lukuunottamatta geneeristä gospelin julistusta ja lavanedusta täynnä hihhuleita. meininki tänä päivänä ihan samaa paskaa.”

Taas ottaa syömmestä

Kyllä nyt ukkoa viedään. Viime vuoden lopulta laskien Lemmy, Bowie ja nyt vielä Prince – alle kuusikymppisenä! Taivaassa on melkoinen bändi koossa :-( Vaikka oishan noille ollut sijaa vielä täällä maan päälläkin. Eikä olla menossa vasta kuin huhtikuussa.

Kunhan nyt Nina Hagen ei kupsahda ennen ens viikon tiistaita, niin ois aika hyvä.

(kuva pöllitty Twitteristä)

(kuva pöllitty Twitteristä)