TinTin!

Kampesin varmaan ekan kerran kymmeneen vuoteen TinTin tangoon. Olivat vaihtaneet oven paikkaakin sillä välin. Tintti on kahvila, josta saa erilaisia aamiaispaketteja koko päivän. Kun Töölöön asti lähtee, niin pitäähän se paketti ottaa. Aina on ollut namia – basic aamiainen, kuten vaikka hotellissa, mutta namia. En tarvii kultahileillä koristeltua lakkavaahtoa ollakseni tyytyväinen.

Ulkona ihmisillä on kummallisia juttuja päällä, tai siis pikemminkin ei ole. Paljaita nilkkoja oli talvellakin, koska pennut on idiootteja, mutta nyt niitä vasta onkin. Mittari millin verran nollan yläpuolella… Paljaat sääret nähty myös. Luulisi kerrasta tajuavan, että vaikka ikkunasta katsottuna aurinko paistaa, niin ilman lämpenemiseen menee vielä viikkoja. Asfaltin ja kiviseinien lämpenemiseen vähintään yhtä pitkään. Että ei ehkä kannattaisi kulkea tissit ja perse paljaana, vaikka se niin seksikästä vissiin onkin. Vaikka paleleva ihminen tuskin on seksikäs, sori vaan.

Joulukalenteri, ehkis maailman parhaat ideat

Tuli tossa mieleen, että kamuille voisi tehdä joulukalenterin, jossa joka luukusta pomppaisi esiin meikäläisen naama. Wheehee! Jäi vielä miettimättä, olisko aina sama naama (yltiökidutusta) vai satunnaisesti jokin muu versio (jännitys kohoaa) vai kaikki naamat eri. 24.12. olisi tietysti kokoliha seimessä hatarasti peiteltynä.

Kun istuin Miukun kaa mäystämässä tätä, tulikin mieleen vielä parempi idea. Toisin kuin edellisessä, tässä voisi olla edes hento myyntipotentiaali. Joka luukusta tulisi maailmankaikkeuden pahikset alkaen Hitler, Stalin, kaikki Pohjois-Korean ukot, Khomeini, Khamenei … tajusitte. Vitsi, hauskaa! Vaatii toki mustan huumorin tajua. 24.12. olisi kuvassa ehkä pääpahis, joka luonnollisesti olisi kristinuskon jumala koska täällä krist. leveleillä nyt ollaan. Pääpahis ei ole siis Lucifer, koska jumalanhan väitetään olevan kaikkivaltias eli menee yli Luskan. (EDIT! Henna huomasi: jätkät matkii http://yle.fi/uutiset/3-9326882)

Siitä päästiin etenemään ihan oikeasti kohti myyntikelpoista tavaraa. Meikähän hyppää useinkin tuolla stand-upeissa, joten on käsitystä siitä, miten paljon ukkoja ja rouvia on nykyisin niissä hommissa. Miksei ne tee joulukalenteria itsestään? Miks MEIDÄN pitää ajatella nää asiat?

Tätä joulukalenteri-ideaa vois käyttää ihan tapahtumamainonnassa. M sanoi, että kansikuva siitä tapahtumasta ja noin 24 tai jotain luukkuja, päättyy tapahtumapäivän ison luukun avaukseen. Vois toimia Helsinki Comedy Festivalissa, tai jossain muussa isommassa stand-up -tapahtumassa. Luukuista vois tulla orgastisia stand-upppareiden naamoja. Viimeisestä luukusta ei ole vielä havaintoa, mutta eiköhän siihen laittais jotain pääjehujen naamoi tai perseidejä.

Näin se vaan rupee virtaamaan kun istuu oikeassa seurassa :-D Tätä pitäis vaan saada lisää, niin pää tuntisi olevansa paremmin elossa!

– – – – – –

(Tää kaikki lähti siitä, että suunnittelin hetken antavani työhuonekaverille ihan normaalin näköisen joulukalenterin, mutta sujauttaisin 19.12. kohdalle oman naamani, koska silloin meen töihin hänen kans.)

Vihdoinkin ne kehuu :-D

Kävin taas työpaikalla, yhdessä kokouksessa + juttelemassa + lounastamassa. Kuulkaa, se on melko palkitsevaa, kun melkein jokainen tapaamani ihminen kehuu hyvännäköiseksi!

Okei, ymmärrän että se liittyy odotuksiin pitkän sairasloman ihmisen pärstästä ynnä habituksesta, joka voisi olla varmaan räjähtäneempikin kuin mun nykyinen. Mutta ohitan tään aspektin *piuuu!* ja kuulen vain ”Ootpa sä hyvännäköinen!”, sovitaanko näin? Kyllä sovitaan.

Kumma juttu

Oon ihmetellyt puoli syksyä, mitenkähän mulla on niin hirveästi rahaa. No tietenkin silleen, että istuu vaan kotona ja ostaa maksimissaan lääkkeitä ja lämpösiä alusvaatteita, mutta silti. Eilen se sitten selvisi. Olin jättänyt maksamatta viime kuussa sekä asuntolainan lyhennyksen että vastikkeet. Wuppii. Kaiken huipuksi tässä ja ensi kuussa palkka on 75% normaalista.

Eikä toi ole edes ainoa syy miksi kaipaan niin töihin. Mutta 19.12. vasta… siihen mennessä pärjättävä kokouksissa juoksemalla ja satunnaisilla lounailla duunissa.

Vapun alla

Taisin jo viime vuonna mainostella tätä Hommanäsin kotisimaa? Hetki lisää ei pahaa tee, nimittäin tämä ja Amican sima on justiinsa ne Oikean Makuiset. Hommanäs oli jo ilmaantunut ääsmarkettiin, Amicaa alkaa varmaan saada ensi viikolla. (Mukana toki kelluvat rusinat.)

Tuommoinen 0,75 menee alta aikakyksikön

Tuommoinen 0,75 menee alta aikakyksikön

Kävin messuilla. Lapsi- ja modelalueisiin päinkään ei onneksi tarvinnut. Lemmikkimessuilla kattelin kissat ja vähän sitä tarvike- ja ruokamyyntiä. Kissoja oli vähintäänkin tarpeeksi, hyvä että edes jaksoin vaeltaa kaikki ne häkkien välit. En katsellut tuomarointeja (taaskaan), koska mun mielestä kun kissa on kissa, ja se on sellaisena hyvä. Ällöttävää, että jostain kissasta voidaan sanoa, että sulla on liian pieni/iso pää/silmät/jotain, et kelpaa. Kissahan kelpaa aina, koska se on kissa.

Viime outletistä mulla on vieläkin hiukan toista Kenzoa jäljellä. Elin toivossa, että ehkä jotain tuoksua taas. Tänä vuonna sekä outlet että kädentaidot oli aneemisimmat ikinä! Outletissä oli hätinä pari kosmetiikkatiskiä eikä yhtään uskottavaa parfyymia. Ostin kumminkin aurinkosuojavoidetta, vielä yhden kelttisormuksen, ja pari uutta erilaista kissapiparimuottia. Nyt mulla on kissamuotteja niin paljon, että voin jo ripustaa ne tuohon yrttikuivatustelineeseen:

Siinä ne ny killuu, kaikki erilaisia.

Siinä ne ny killuu, kaikki erilaisia.

Ihana hierojani saattaa tulla tänään kissaterapiaan. Korvapuustia ja simaa varattu! Nam.

Toista

Ristus että aivastuttaa ja räkä lentää. Yskä on taas ollutkin jo marraskuusta lähtien, notta siihen alkaa tottua. (Keuhkot on katottu – siellä ei ole muuta kuin keuhkot.)

Anteliaana ihmisenä olen käynyt edelleen ihmisten ilmoilla kylvämässä basilleja. No ei vaan, koska elokuvissa en aivastanut kertaakaan! Takaisin pintaan on massiivisen hieno dokkari oikeista sankareista, joilla on ihan sotu Suomessa ja oikeat nimet. Nämä miehet ja naiset on toista kuin me blogiolmit. Jumaliste. Oikein kädet hikosi, vaikka lopputulos oli tiedossa ja juttu luettu Kuukausiliitteestä hartaudella. Ihanasti myös yleisö oli ihan toinen segmentti kuin eilisen ”komedian” ädlääjät.

Ei kai täs muuta. Taidan mennä avaamaan illan lakuprotterin, kun noita nyt kerts on tuolla kaapissa. Titti-dii!

Näin toimii alitajunta

Viime perjantaina tai ehkä tänään tuhosin sitten yhen duuniprojektin postit, huomaamattani. 18 vuoden ajalta. Oho hups!

IT-tuki yritti kaivaa niitä esiin, mutta ei ole toistaiseksi onnistunut.

Hyvä puoli: just siitä projektista en tykännyt. Mielestäni se oli vain taakka mun varsinaisen työn ohella.

Kiitti vaan, alitajunta :-]