Mutta kuka on oikeasti

Aurinkoinen ja varjoisa iso parveke, muurinpohjalettuja ja kaksi lähintä työkaveria. Simaa (just sitä hyvää, Kaskein), oikeaa siideriä, raparperimehua ja GT:tä. Ei lapsia, ei puolisoita. Jes.

Kerroin mielestäni loistavan vitsin, jonka olin lukenut twitteristä ja hihitellyt sille niin kuin vain vinoon kasvanut voi. Jouduin kertomaan sen kahteen kertaan ja sitten vielä purkamaan osiin. Mut eihän tämä ole niin vaikee?

”Keittiövälineitten yläasteella on aina pientä kisaa siitä, kuka on oikeasti pannu.”

No, ehkä se on luettuna helpompi.

Mut loistava se on.

Raikas talvisää

Todella komeaa lumisadetta. Noin kun olis putoillut jouluaattona, niin oispa ollut fiilis toinen. Kumma, että ei toimi toisinpäin – nyt ei saa joulufiilistä esiin vaikka kuin. Lisäksi: tiesin tuon sateen aamulla. Silti unohdin ottaa sontsan. Dämmit.

Niin elikkäs töihin palattu pikkuloman jälkeen. Taas kerran huomasin, että ei näille voi jättää pienintäkään – EI PIENINTÄKÄÄN! – tehtävää, jonka tavallisesti teen ite (tästä poikkeus työhuonekaverini, joka on täydellinen), koska vaikka sovitaan, mitään ei ole tapahtunut kun tulen takaisin. Näiltä niinku tippuu käsistä, ei voi suorittaa kun ei oo Ana. VITTU. Aikuiset ihmiset, joille on neuvottu, näytetty ja vannotettu, lisäksi muistutettu vielä lomalta.

Otsaa kutittaa, sieltä on varmaan jokin elin kasvamassa.

SekooPÄÄÄÄÄÄ!

Tänään kun astuin työpaikan ovesta suureen maailmaan, ulkona oli (on!) LÄMMIN! Vedet on sinisiä! Puissa näkyy viherrystä…varmaan jo heti huomenna! SEKOOOOMUSSS! Kevät! Nyt se vihdoin on! On Ananias iloinen!

Huomenna valkoiset vaatteet. Pakko! Tänään oli jo yläosa.

(Te ette näe, mutta mä näen. Kokeilen ekaa kertaa ainakin pariin vuoteen naputella tekstiä iPadille näppäimistöllä. Tää on niin mukavaa, että miksi en aina tee näin? Nuolinäppäimetkin toimii, tekstistä voi etsiä korjattavan kohdan melkein yhtä helposti kuin läppärillä.)

Monia kissoja

En sitten päässytkään eroon villaisista alusvaatteista, kun paukahti tämä pääsiäistalvi. On siinä ihan järjettömän suuri ero, onko jalassa 60 denin sukkahousut vai villaiset kalsarit. Ja sama yläpäässä: puuvillaa vai villaa, ihan eri juttu.

Nyt pyhien ajan käyn huvittamassa ja ruokkimassa naapurin kissaa pari kerrosta alempana. Todistetusti tulen paremmin Prinsessan kanssa toimeen kuin emäntänsä. Kun olen käynyt heillä kylässä, juttelen kissalle arvostavasti ja ystävällisesti, kiinnitän paljon huomiota häneen ja mielellään tuo leikkiikin mun kanssa. Tädillä on itsellään ollut vuosikausia kissoja, mutta en koskaan kuule hänen puhuvan suoraan kissalle, vaikka mä teen niin koko ajan kun olen heillä. Eilisiltana kissa leikki mun ja huiskan kanssa lattialla tosi innokkaasti ja kehräten. Täti ei ole saanut sitä ikinä leikkimään lattialla. Sanon vaan, että liian vähän yritystä. Ei tarviis paljon lisää, että olisi läheisempi kissansa kanssa.

Omat kissat tietysti kärsii liian vähäisestä leikittämisestä … :-D No, siksihän niitä on kaksi, että huolehtisivat vähän toistensa leikittämisestä.

TinTin!

Kampesin varmaan ekan kerran kymmeneen vuoteen TinTin tangoon. Olivat vaihtaneet oven paikkaakin sillä välin. Tintti on kahvila, josta saa erilaisia aamiaispaketteja koko päivän. Kun Töölöön asti lähtee, niin pitäähän se paketti ottaa. Aina on ollut namia – basic aamiainen, kuten vaikka hotellissa, mutta namia. En tarvii kultahileillä koristeltua lakkavaahtoa ollakseni tyytyväinen.

Ulkona ihmisillä on kummallisia juttuja päällä, tai siis pikemminkin ei ole. Paljaita nilkkoja oli talvellakin, koska pennut on idiootteja, mutta nyt niitä vasta onkin. Mittari millin verran nollan yläpuolella… Paljaat sääret nähty myös. Luulisi kerrasta tajuavan, että vaikka ikkunasta katsottuna aurinko paistaa, niin ilman lämpenemiseen menee vielä viikkoja. Asfaltin ja kiviseinien lämpenemiseen vähintään yhtä pitkään. Että ei ehkä kannattaisi kulkea tissit ja perse paljaana, vaikka se niin seksikästä vissiin onkin. Vaikka paleleva ihminen tuskin on seksikäs, sori vaan.

Lomalla lallalla

Jo helmikuussa kirjoittelin tänne, että eipä musta oikein ole facebook-ihmiseksi. Edelleen samaa mieltä. Luulisi, että fb olisi just hyvä väline päivittää kavereille lyhkäsesti tällaisesta elämästä, mis ei tapahdu mitään. Mutta en vaan tykkää. Blogiin käy tie vaikkei olis mitään kerrottavaakaan.

Kun tulin leffasta illalla, oli ekaa kertaa sellainen olo, että nyt oikeesti. Yheksän asetta lämmintä, voi kävellä takki auki ja ottaa huivin pois päästä, laittaa kaulaan vaan. Eikä tuullut yhtään, mikä vahvisti taikaa todella. Kuin kevät! Ja aurinkokin paistoi vaikka oli ilta. Eli kyllä tää on taas voiton puolella, ei voi mitään.

Olen pienellä lomalla. Pakenin kohti vapautta tiistai-iltapäivällä ja olen nyt vaan katsonut elokuvia ja lukenut. Mikä yllätys, quelle surprise. Vein pari mattoa pesulaan. Ne saa vasta parin viikon päästä! Melko pitkä aika mun mielestä. Pyykkiä on pesty kotonakin – yritän laittaa villaiset alusvaatteet telakalle, mikäli mahdollista. Ainakin tänään pärjäsin ilman.

Verottaja lähetti lapun. Saan pikkasen rahusta takaisin joulukuussa, koska palkkani oli tavallista pienempi pari kuukautta pitkän saikun takia. Happy dance!