Ooooh kevät!

Terminen kevät. Mikä ihana sanapari! Kuulemma tällä viikolla! Ehkä nyt on varmaa, että tänäkin talvena selvittiin liukastumatta, koska nyt tuskin enää tulee jäätä (paitsi jos takatalvi, perkele). Ja etenkin että ei tarvii koko ajan käyttää piikkejä kengissä. Tuntuu kuin ne hidastaisi matkantekoa koko ajan. Vallan nopeeta kun tää köpöttely ei ole muutenkaan. Kevät. KEVÄT! JEEEEEKEVÄÄÄÄÄTTT!

Mihinkään liittymätön kuva. Paitsi että toki tolleen kuvioitu bussi kiinnostaa. Piraattipuolueen auto!

Tänään jouduttiin työhuonekaverin kanssa outoon tilanteeseen, mutta hoidettiin. Saatiin järkyttynyt vinksu, että pitäisi tehdä ehkä interventio yhden tyypin alkoholinkäytön suhteen. No, ihan selvää on että ei se mikään alkkis ole, mutta käytiin kumminkin juttelemassa. Meillä on nimittäin vanhoja peruja työpaikalla vähän useammallakin ihmisellä pulloja, eikä edes niinkään piilossa (olleet ennen, mutta nykyisen natsikomennon aikaan kaikki on laittaneet pullot kaappiin). Jos joku olisi alkoholisti, ei sillä pitkään moiset varastot happanisi. Eli siitä lisätodistetta, että täällä nyt vaan ei ole alkkiksia. Mutta oli pakko käsitellä asia, mieluiten just näin epävirallisella tasolla kun me höntyrät täällä ollaan. Uudet ihmiset ei ole perillä perinteistä…

Itekin maistoin teksua just viime viikolla, kun oli jako yhdessä toisessa huoneessa. Oli vielä itteni ostama pullo (lahjaksi:).

PS. Kävin muuten todellakin sunnuntai-iltana siellä konsertissa. Tuli pöydällinen uusia sukulaisia – siskontytön miehen vanhemmat ja veli vaimoineen. Kaikki paikalla, koska nää esiintyy niin harvoin Suomessa. Enimmäkseen kiertävät mualimoo. Nytkin jo kaukana Suomesta.

Sväng koti
Sväng Kultakuumeessa 14.3.

Lunta tupaan

Pääsin testaamaan uutta lämmintä takkia asiallisissa olosuhteissa: viimassa ja lumituiskussa. Kyllä käy! Alla oli vain pari paitaa tavallisen kolmen sijaan, ja silti oli lämmin mennen tullen. Huppu suojaa pään täydellisesti. Ainoa puute on, että oishan tuossa saattanut olla parit kiristyshihnat varmistamassa lämmöt, mutta ilmankin pärjäsin.

Sain varsinaisesti idean tähän uuden takin hankintaan siitä, kun kattelin Mintun talvilämpöisiä. Näyttivät nimittäin tosi paljon vakuuttavammilta kuin meikän. Ja hyvä niin, koska tarviin näköjään vähän motivaattoria ennen kuin mitään tapahtuu.

Josta puheenollen, taas taisi laiskamato hipsiä aivoon. Olin päivällä ihan vakuuttunut, että lähden illalla tuohon yhden korttelin päähän stand-uppiin. Taitaa vaan taas jäädä lähtemättä kun oon päässyt kodin lämpöön…

Luin pikavauhdilla Risto Isomäen Haudattu uhka. Olisi monenlaista sanottavaa, mutta pitäisi muotoilla paremmin kuin mitä nyt ehdin/jaksan. Isomäkihän on luonnontieteilijä, ja sen kaunokirjalliset on kiinnostavia mutta paikoin ”hiukan” kömpelöitä. Kuitenkin Sarasvatin hiekkaa oli ainoa fiktio/romaani jonka otin mukaani muutossa, kun lähdettiin putkiremppaa pakoon. Niin että kyllä Isomäkiä kehtaa lukea, kunhan antaa anteeksi tekstiin huonosti piilotetut saarnat ja väittämät. Jotka on siis ihan järkeviä – nyökkäilin niska notkeana tätä Haudattua uhkaakin. Mutta kun saarnat ei oikeastaan kuuluisi näkyä niin selvästi kaunokirjallisessa… Dialogissa Isomäki on kehittynyt. Sarasvatin aikaan se oli vielä aika kauheaa, mutta tässä uusimmassa ei huono, lukuunottamatta saarnojen vaikutuksia, jotka jäykistää dialogiakin.

Vaan silti. Taidan olla lukenut kaikki Isomäet, ja meinaan lukea tulevatkin. Monasti sieltä poksuu hirveän hyvää asiaa, varsinkin romaanin ulkopuolelta, epilogeista. Järkevän ihmisen tekstiä siitä, mitä ainakaan ei kannattais jatkaa ja mitä olis järkevämpää tehdä. Isomäki selvästi pyrkii vaikuttamaan fiktiolla poliittisesti, mutta lukeeko näitä juttuja oikeat ihmiset?

Finaaliksi vielä siskosta. Sain siltä 4-sanaisen mailin (kehittyy siitä ekasta yksisanaisesta). On jollain tablettikurssilla, ja siellä näköjään opettelevat näitä juttuja. :-) Siskohan on mitä kirjoittavin ihminen oikeasti, ollut ikänsä. Milloinkahan saan siltä vihdoin jotain enemmän oikean pituista viestintää? :-D Näppiksellä kirjoittaminen sinänsä ei pitäisi olla uutta, koska hän kirjoittaa omaa kolumnipalstaa paikallislehteen. Mutta ehkä maili on vielä niin jännä, että mieli keskittyy tekniseen suorittamiseen?

Toisenlainen

Erilainen päivä. Aleksi Bardy kävi kertomassa meille, millaista porukkaa elokuvan kuvauksissa on (toimenkuvat, valtasuhteet) ja toisaalta, miten käsikirjoitukset nykyään syntyy. Paljon elävän elämän esimerkkejä ja tarinoita! Hannan kuvaukset Suomessa jne… Tarkoituksena oli kai sujautella meille vinkkiä, miten erikoistunut organisaatio toimii yhteen, vaikka jokainen tekee omaa juttuaan ja on vastuussa siitä. Nautittiin kovasti sen puolitoista tuntia, ei tylsää hetkeä! Toisin kuin loppupäivnä… bodi sai tarpeekseen istumisesta kahvitunnin maissa, lähdin kotiin. Osaan mä työasioita hoitaa täälläkin, onhan mulla oikein virallinen etäpäivälupakin.

Nyt on ollut ihania aurinkopäiviä, peräti kolme yhtäkyytiä. Mutta yks juttu tuolla ulkona ärsyttää. En halua liikkua yhtään ilman piikkejä, jos on liukasta. Ja nythän tilanne on niin, että meillä kotona päin ja kaupungilla on paljon paljaita kuivia katuja. Mutta kun mennään työpaikan suuntaan, kadut muuttuu jääksi. Eniten ärsyttää näiden yhdistelmä tietenkin: ne sadan metrin mittaiset jäälämpäreet muuten kuivan jalkakäytävän keskellä. Eli yhtä ramppaamista ja miettimistä: piikit tänään vai ei? Missä laitan piikit, missä otan pois? TULIS JO KEVÄT.

Hyviä tunteja

Syksy vissiin alkoi, kun piti laittaa sukkahousut. Tai ei ”vissiin”, kyllä ilmassa on ihan selvä syksyn viilto silloin kun syksy saapuu oikeasti. Joku aamu se vaan on, ja sillä selvä. No way back.

Rakkautta & Anarkiaa antaa ja ottaa. Eilinen Klovn Forever ei ollut musta hetkeäkään tylsä, mutta oma nauru kääntyi jotenkin sisäänpäin ja facepalmitkin oli enimmäkseen henkisiä, vaikka muu yleisö tosiaankin ulvoi naurusta. Ei, täytyy myöntää että puolet leffasta pidin kättä suun edessä, koska Frankin mokat oli vaan aika helevetin kauheita. Edellinen Klovn tuli ihan Finnkinolle levitykseen. Toivon tälle samaa kohtaloa. Tään uuden loppu ei ollut tajunnan räjäyttävä kuten edellisen, mutta tasaisen hyvillä mennään.

Toissapäivänä näin Swiss Army Manin. Taisin sanoa täällä aiemmin, että The Lobster on vuoden häröin elokuva. Virhe – ei ole. Silloin en ollut nähnyt vielä Swiss Army Mania. Nää ei kumpikaan ole realismin ystäville, mutta me mustan huumorin petikumppanit kyllä viihdytään vallan. Joka haluaa nähdä Harry Potterin piereskelevänä zombina, tässä on hyvä ellei ainoa tilaisuus.

Eilinen plyymidokkari Kiki oli ylitylsä. Yritin jaksaa meikkien, esiintymisasujen ja showpätkien avulla puheenpälätysten ohi, mutta lopulta jouduin luovuttamaan ja lähdin kesken. Puheenpälätykset oli varmaan ihan asiaa joo, mutta kun ne ei mitenkään eronneet vastaavista muista dokkareista. Nähty, nähty, nähty. – Ja onneksi lähdin, koska osuin Pitkällesillalle juuri näkemään tämän ilotulituksen, josta poliisi oli erikseen varoittanut, että iso on. Olihan se kelpo :-) Parempi kuin leffa josta läksin.

Tiukkaa pakkausta

Pakkasin päivän vähän liian täyteen (The Man who Knew Infinity, Satkar, Kiasma, Suomenlinna – loman loppumisen paniikkia ilmassa!) niin en sit illalla jaksanutkaan tarpeeksi Kauppatoria.

Nykyään tori meneekin vasta seiskalta kiinni, luulin että autot tulisivat jo kuudelta. No, ei tulleet. Olin sitten torilla vähän yli seiska ja ehdin nähdä aika paljon autoja, mutta en siis mitään siihen verrattuna, mitä niitä siellä pörräisi vaikka ysin tai kympin maissa. Mutta kun en jaksanut enää vaeltaa! Otin kuitenkin muutaman kuvan sellaisista autoista, joita todennäköisesti en ollut ennen nähnyt. Vaikka torilla usein tuleekin fiilis, ”nää on aina nää samat” niin eihän ole.

WP_20160805_19_19_41_Pro

WP_20160805_19_20_15_Pro

WP_20160805_19_18_49_Pro

WP_20160805_19_16_12_Pro

WP_20160805_19_16_01_Pro

sWP_20160805_19_25_58_Pro

22WP_20160805_19_25_58_Pro

WP_20160805_19_25_47_Pro

WP_20160805_19_25_37_Pro

WP_20160805_19_23_36_Pro

WP_20160805_19_21_40_Pro

WP_20160805_19_21_10_Pro

Sain vasta pari päivää sitten tietää, että autot on torilla JOKA kuun eka perjantai. Ei siis vain kesäkuukausina! Riippuu tietysti säästä, onko siellä ketään tai onko kivaa. Mutta mä olin koko ajan luullut, että nää kustomoidut menee pakolliseen talvilepoon, kun ei niitä ikinä näe talvella missään. Wrongoooou.

No, huomenna olis sitten Kallio Block Party, mutta säätonttu lupailee rankkaa sadetta. Saa nähdä, tuleeko lähdettyä ollenkaan.