Jännätuppi

Jännetuppitulehdus. Eka kerta, mutta arvasin kyllä nettiin katsomatta. Vahvistuksen sitten otin kylläkin netistä: jep, kipu on pahimmillaan aamuisin, heikkenee päivän mittaan. Ainoa hoito kipugeeli ja yritä olla rasittamatta. No juu! Yritänpä! 23.6. lähtien.

Eiku oikeasti, tämän päivän jälkeen myös tämä viikko kääntyy leppoisaksi. Huomenna oon kotona eikä mun oo pakko koskea koneeseen jos en tahdo. Tosin sitä päivää, etten tahtoisi, ei oo vähään aikaan näkynyt*). Torstaina aamulla kokous ja iltapäivällä lettuja, ja perjantaina jälleen etä. Just hyvä.

*) mietin tuota pilkutusta pitkään! Onkohan se nyt…?

Hyvä yövieras, kyllä ottaisin tänne asumaan

Sain taas yövieraan, sen ainoan saman joka täällä asunnossa on ikinä nukkunutkaan. (Hetkinen, siis nukkunut yhtäaikaa mun kaa. Kissanhoitajia tääl on toki yöpynyt.) Niin hienoa. On kiva nukkua samassa huoneessa tutun hyvän ihmisen kaa. Vaikka eka yö meni kyllä nukkumisen suhteen suteen: valvoin 02-06. Tommonen kun sattuu ennen työpäivää, niin jep. Toinen yö olikin sitten täydellinen: nukuin pillerillä viiteen asti ja ilman pilleriä siitä zzz puoleen yhdeksään. Luksusta.

Minttu teki mulle myös reikihoidon ja tarotit. Reikihän on periaatteessa pelkkää koskettelua ja melkein-koskettelua, mutta kun rentoutuu ja antaa toisen vaan tehdä, niin jänniäkin voi tapahtua. Mä unohdin välillä kokonaan, että Minttu oli siinä, leijuin vaan jonnekin lähemmäs unta. Eka kerta tätä. Ihan jepa keikka!

Taroteista en ole varma, oliko eka kerta. Jotenkin tuntuu, että joku nainen (M?) on tehnyt mulle sen ennen. Eniveis, kiintoisaa. Katellaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voi vertailla näihin muistiinpanoihin sitten. Joka tapauksessa tulevaisuus saattaa olla nyt mielenkiintoisessa käänteessä. En oo kauhean huolissaan, koska tosiasiat on mitä on, en mä niille tällä istumalla voi mitään. Paitsi tuo ei tietenkään pidä paikkaansa, jos kissa vaikka sairastuu, silloinhan mä meen täällä pitkin seiniä ja häiriköin kaikkia mahdollisia tahoja, kunnes misse on terve taas :-D

Arvostan Mintun käyntejä suunnattomasti. Täysin vaivaton vieras ja tuo hyvää mieltä tullessaan. Ikävää, kun sillä on omakin koti – ottaisin mielellään tänne asumaan :)

Käytiin myös Kallion krijastossa. Siellä on yläkerrassa tämmönen jännä luola.

Käytiin myös Kallion kirjastossa. Siellä on yläkerrassa tämmönen jännä luola.

kirjasto1

Askarespaskares

Olipa ihanaa olla töissä nää neljä ekaa päivää! Työkavereitakin oli, ei liikaa mutta tarpeeksi. Tein vain webbihommia kaiket päivät – se oli se osuus joka virman viestintähommasta oli jäänyt kokonaan hoitamatta lomani aikana. Noloa, mut joo. Nyt kaiken pitäisi olla taas ajantasalla ja olen jopa murhannut jotain turhia päällekkäisyyksiä keneltäkään kysymättä. Koska se on järkevää.

Jonain aikaisempina vuosina lomalle jäädessä tein irtioton askartelemalla. Nyt kokeilin taas, maistuisiko. Maistui, mutta tulos eli tapetilla päällystetty laatikko on aika ruma. Silti aion vielä lakata sen, koska tää on nyt se askartelu, ja niin, ja tiks lukkoon. Ei noiden monitahoisten laatikoiden kans ole mitään toivoakaan, pitäisi olla tavallinen ould fäshön kenkälaatikko, niin tekisin siitä helposti nätin. Tapettia, kangasta, pitsiä, nappii ja nepparii.

Sitäpaitsi, nyt ne pennut V ja U jotenkin ehti mennä ihon alle. Sanoin O:lle, että jos sille tulee hätä jossain iltamenossa eikä lapsenvahtia, niin senkun nakkaa ne tänne. Nyt mä voisin sitten olla myös se askarteleva täti, jos vähän saisi otetta taas :-D (Oikeasti, U taitaa olla kissoille allerginen, mut V voisi pärjätä. Ja pillereillä pärjää kuka tahansa sen pari tuntia.)

10+

Eilen tapahtui jotain ihan uutta. Lähdin vierailulle huitsinnevikseen sisarentyttäreni O:n, hänen miehensä J:n ja tenavien V-tyttö 12 vuotta ja U-poika 10 vuotta luokse. Heillä on itse suunniteltu ja rakennettu talo keskellä ei-mitään – ensin mennään lähijunalla puoli tuntia, sitten otetaan oma auto parkista ja ajetaan vielä 10 kilometriä kohti pimeyden ydintä. Mut kämppä on ookoo: siivessä täysimittainen studio ja tarkkaamo, koska vanhemmista kumpikin on muusikoita, ja sit se asuntohommeli siinä vieressä.

En ollut tavannut tenavia koskaan ennen, joten mun piti vähän suunnitella omaa osuuttani, millaisin eväin sinne menisin. Vain kerran voi tehdä ensivaikutelman, ja silleen! O oli kertonut lasten harrastuksista ja toiveista (joita on niin vähän että vanhempienkin on vaikea keksiä nuille joululahjoja). Ajattelin siis tarjota mieluummin elämystä kuin konvehtirasiaa – vaikka senkin vein, O:n toiveesta.

Kävin ekana kattelemassa lasten huoneissa, mitä he mahdollisesti halusivat mulle näyttää. Tyttö näytti piirustuksiaan ja mä näytin mukaani ottamaani Rotring-kynää, kokeiltiin. On meinaan hyvä piirustuskynä. Pyysin häntä keskustelemaan joulupukin kanssa asiasta, jos kiinnostaa. Nuin, ja tyttö oli voitettu. Pojan kanssa kierrettiin vähän pitempää kautta, koska ekana piti kattoo Joulukalenteri teeveestä. Olin aatellut alunperin, että oon oma itteni vaan, kyllä se siitä. Kun ei pennut kerta ole tuon ujompia. Näin se eteni.

Kun oltiin syöty, kerroin lisää itestäni, esim se missä olen töissä ja mitä siellä tehdään. Koska tämä liittyi suoraan siihen, mitä aion heille näyttää uutta elämästä. ”TÄMÄ VOI MUUTTAA KOKO ELÄMÄNNE! Tai sitten ei.” Aloitin näyttämällä tämän filmin ja sitten näytin, millaisia täysin surkeita 10-15 sek animaatioita olin tehnyt Samsungin kameran videolla rec/pause. Pari sekuntia kuvaa, pause, liikuta näyttelijää hiukan, sama uudelleen. Oli hyvä, että näihin kerääntyi kaikki virheet (epävakaa kamera, epävakaa fokus, liian nopea näyttelijä jne. tahallisesti tietenkin …köhköh krööhöhöhKÖHKÖH oho, yskä) koska seuraavaksi pääsin esittelemään ilmaisen softan, jolla voi tehdä oikeasti hyviä pieniä animaatioita ja joka toimii itse asiassa ihan samalla periaatteella kuin ed. animaatiokone, mutta on paljon uudempi: Lego Movie Maker.

Tenavat leijui aika hyvin jo tässä vaiheessa, mutta sitten kaivoin laukusta vielä muovailuvahapänikän ja spatulan. O oli sanonut, että nää on kasvaneet muovailuvahasta yli jo aikoja sitten, mutta koska mun työpaikallakaan ei olla kasvettu muovailuvahasta yli, niin päättelin että asennekysymys. Jo eilen oli helppo huomata että muovailuvaha on rok, ja tänään tuli heti aamusta puhelimeen lisää kuvia, myös miehen taidetta.

Lisäksi annoin tytölle kultaisen korostustussin, kun hän kerta piirtää.

Sit me pelattiin Dixittiä.

Oon niin helpottunut! Tää vierailu meni asteikolla 0-10 jonnekin viiteentoista! Nyt mulla on O:n ja vanhimman siskoni lisäksi kaksi läpimukavaa, vaikkakin pienikokoista sukulaista! Arvokasta. (Mies ei ollut kotona nyt, koska mussiikkihommoo, mutta olen mä hänetkin tavannut pari kertaa.)

Tiedättekö, ihan kuin ois pikkasen kasvanut juuria jalkoihin tai ehkä siiventynkää kantapäähän. On niin mukava olo tuosta kaikesta!

Sukat saapuivat kolisten

Postiluukku kolisi vallan erikoisella tavalla. Sieltähän yritetään tunkea jotain… paksua? En oo tilannut kirjoja. Wot is dis? Ja eiku toinen perään! Avasin jo ovea postinkantajalle, että jos niitä kovasti on sieltä tulossa, niin anna käteen vaan. Ei ollut kuin kaksi. Kirjekuorissa luki ”Anan vasen jalka” ja ”Anan oikea jalka”.

Tää ihanainen tamperelainen wanha waimoseni*) H oli pykännyt mulle sukat. SUKAT! Ite! Mulle! Niillä oli nimetkin: Pirre ja Hansu (epäilemättä viitaten riipukseen jonka olin tyrkännyt hälle vuosia sitten). Hyvät on. Laitoin heti yösukiksi.

Pirre ja Hansu (en oo enää varma, kumpi on kumpi)

Pirre ja Hansu (en oo enää varma, kumpi on kumpi)

Kuvaa ehkis kannattaa selventää. Nuo tuossa päällä on varret. Pupukorvista toinen tulee säären eteen, toinen taakse. Muuten ihan normaali sukkahommeli. Eikö oo söpöt? Kiitos, Helistin!

*) nimitys on ajalta, jolloin neljän naisen kesken totesimme, että jos menestyvän miehen takana on hyvä vaimo, niin pitää se olla menestyvän naisenkin takana. Eli rupesimme toinen toistemme waimoiksi, koska ketkäs muut sitten :-)

Joulukalenteri, ehkis maailman parhaat ideat

Tuli tossa mieleen, että kamuille voisi tehdä joulukalenterin, jossa joka luukusta pomppaisi esiin meikäläisen naama. Wheehee! Jäi vielä miettimättä, olisko aina sama naama (yltiökidutusta) vai satunnaisesti jokin muu versio (jännitys kohoaa) vai kaikki naamat eri. 24.12. olisi tietysti kokoliha seimessä hatarasti peiteltynä.

Kun istuin Miukun kaa mäystämässä tätä, tulikin mieleen vielä parempi idea. Toisin kuin edellisessä, tässä voisi olla edes hento myyntipotentiaali. Joka luukusta tulisi maailmankaikkeuden pahikset alkaen Hitler, Stalin, kaikki Pohjois-Korean ukot, Khomeini, Khamenei … tajusitte. Vitsi, hauskaa! Vaatii toki mustan huumorin tajua. 24.12. olisi kuvassa ehkä pääpahis, joka luonnollisesti olisi kristinuskon jumala koska täällä krist. leveleillä nyt ollaan. Pääpahis ei ole siis Lucifer, koska jumalanhan väitetään olevan kaikkivaltias eli menee yli Luskan. (EDIT! Henna huomasi: jätkät matkii http://yle.fi/uutiset/3-9326882)

Siitä päästiin etenemään ihan oikeasti kohti myyntikelpoista tavaraa. Meikähän hyppää useinkin tuolla stand-upeissa, joten on käsitystä siitä, miten paljon ukkoja ja rouvia on nykyisin niissä hommissa. Miksei ne tee joulukalenteria itsestään? Miks MEIDÄN pitää ajatella nää asiat?

Tätä joulukalenteri-ideaa vois käyttää ihan tapahtumamainonnassa. M sanoi, että kansikuva siitä tapahtumasta ja noin 24 tai jotain luukkuja, päättyy tapahtumapäivän ison luukun avaukseen. Vois toimia Helsinki Comedy Festivalissa, tai jossain muussa isommassa stand-up -tapahtumassa. Luukuista vois tulla orgastisia stand-upppareiden naamoja. Viimeisestä luukusta ei ole vielä havaintoa, mutta eiköhän siihen laittais jotain pääjehujen naamoi tai perseidejä.

Näin se vaan rupee virtaamaan kun istuu oikeassa seurassa :-D Tätä pitäis vaan saada lisää, niin pää tuntisi olevansa paremmin elossa!

– – – – – –

(Tää kaikki lähti siitä, että suunnittelin hetken antavani työhuonekaverille ihan normaalin näköisen joulukalenterin, mutta sujauttaisin 19.12. kohdalle oman naamani, koska silloin meen töihin hänen kans.)

Täydennysosa

Retkilläni jossain tuolla Kiseleffin tienoin löysin täydennysosan aiemmin esiteltyyn kissamuottihimmeliin. Varmaa havaintoa ei ole, onko ötökkä kissa vai pöllö, mutta voin sopia nyt keskenäni, että se on kissa. Lasia, sininen.

himmeli1

himmeli2

Sadepäivä. Hyödynsin käymällä Funky Ladyssa hakemassa parit tsissiliivit. Niiden sovittelu on aina enemmän vähemmän hanurista, joten paree ottaa tällainen hetki, kun monet muut ei viitsi lähteä liikkeelle, ja kun itsellä on rajattomasti aikaa. Löytyi nopsaan! Homma hoidettu taas joksikin aikaa.