Puhdasta tulee

Kaltaiseni laiskankin on joskus taivuttava ja puhdistettava pyykkikone (ehkä parhaimmillaan kerran vuodessa). Tänään. Meinaan, koska edellisen, vuosi sitten tehdyn puhdistuksen jälkeen pyykin seasta löytyy edelleen sitä murua, joka tulee koneen sisältä jostain. Vähän ärsyttää se, musta muru valkoisten vaatteiden kaudella. Aikaahan siihen puhdistukseen menee, kun 95°C pörisee kahdesti läpi. Mutta irtoaa rutujakin. Suurimmat rummusta löytyneet irtopisteet on kuvan esittelemän kokoisia.

Mielestäni melko jööti

Seuraavaksi jännätään, mitenkä paljon hitusia lie tulossa vielä.

S-marketissa on ihania isoja koneita. Kävin eilen pesemässä siellä ison päiväpeitteen. Puoli tuntia, ohjelma ku ohjelma. Ei tarvii viedä muuta kuin rahaa ja pyykit, pesuaineet tulee automaag. Ihanaa! Olen melko varma, että lähipäivinä saattaisin mennä pesemään mun tyynyt sinne isolla koneella ja päälle vielä kuivausrumpalia. Meidän talossakin on pyykkitupa, mutta alan miettii sitä vasta kun tuo oma kone laukeaa.

Aurinkopäivä! Kävin vilkuilemassa Senaatintorilla ennen sambakulkueen lähtöä. Olin ajatellut pitkästä aikaa myös katsella kulkueen, mutta en sitten jaksanut jäädä odottelemaan. Kokemus nimittäin kertoo, että jos sanotaan että ne lähtee klo 15, niin ei. Todellakaan. Ne lähtee kunhan kerkeevät. Tepastelin sitten kulkueen reittiä, kattelin, siellä ois ollut vapaita istumapaikkojakin ja tunsin heikon hetken. Vaan ei, kotia kohti. Johan tuota ulkoilua taas riitti. Multa puuttuu se geeni ”aurinko paistaa, pakko olla ulkona!”. Tykkään valosta, mutta se tulee kotiin ikkunastakin.

Vai vielä laatua

Kyllä mää kauhiast ihmettelen. Pohjoismaissa tehdään hiton hyvää draamaa (sarjoja), jota myydään maailmallekin kuin leipää. Yksi tekijä menestyksen takana: käsikirjoitus. Kässäriä jauhetaan ja jauhetaan, kirjoittamiselle hommataan aikaa ja (kansainvälistäkin) rahaa, jotta laadussa päästäisiin korkealle ja saataisiin myyntiä. Ei tarvitse olla halpaa, kuten Suomessa – tarvitsee olla hyvää. Ylpeys omasta työstä, nääs.

Tänäänpä sitten luin, että uuteen suomalaiseen sarjaan ei ole vaivauduttu tekemään ollenkaan käsikirjoitusta. Kuulostaa justiinsakin suomimeiningiltä: nyt on muuten halapoo! Ja nopeesti syntyy! Laatuahan ei tarvi ollenkaan, se on homojen kotkotuksia.

Insert ”silmien pyörittelyä”. Mitä tähän muka voi enää sanoa?

Makkelia kakkelia

Ei mitään hajua, kuinka innokkaasti kukaan muu täällä poimii pahiksia postilaatikostaan. Mutta mä olen aina ihan polleana, kun saan toimitettua IT-securityyn jotain uutta kakkelia. Ne antaa aina kauniin palautteen ja kertoo, oliko toimituksesta jotain hyötyä, ja varsinkin uusista näytteistä kiittävät. Ja nehän ei lopu vaikka talossakin on palomuurit ja ansat, jo kaukana meidän postilaatikoiden edellä.

Taannoin nauratti maili, jonka mukaan olin itse lähettänyt itselleni Wetransferilla jotain. Toi on ilmiselvä. Mutta olen poiminut vuosien mittaan kasapäin sellaisiakin, joita ei näissä hommissa välttämättä tunnistaisi kakaksi, koska niin paljon samantapaisia, samannäköisiä, samanoloisia tulee ihan asiallisiltakin tahoilta.

Vähän kuin nousisi lentoon

Nyt on muuten käsillä niin härö kirja, että terveille ei suositella ollenkaan. Paitsi pahoin pelkään että esim. Helistin tai Sandra saattaisivat olla kiinnostuneita.

Laurent Binet: Kuka murhasi Roland Barthesin? Tämä on samalla tapaa umpipimeydessään herkullinen kuin vaikka Steven Hallin Haiteksti. Ekana sitä uskotellaan, että joojoo tavallisessa maailmassa tässä vaan eletään ja kohta käynnistellään vähän jännärijuonta, kunnes *PÄRINÄÄ!* huomaat olevasi jossain fakin karusellissä ellei karussa sellissä tai ehkä karussa sellistä tai ehkä sellisti. Tuon Haitekstin olen ylistellyt varmaan moneen kertaan (kieli, sanat, kommunikaatio ja sitä rataa revitellen kunnes päässä helisee ja pelottaa niin perkeleesti). Mutta varsin vinkeeksi kääntyy tämä Barthesin keissikin. Semantiikka, semiologia, kielitiede, kommunikaatio – kaikki vuosisadan keskeiset ukot ja pari leidiä pörrää sekoittamassa murhaa(?) tutkivan poliisiparan päätä.

”Mitä enemmän tuntee humanistisia tieteitä ja ranskalaista hengenelämää, sitä hauskempaa lukijalla on.”, sanoi tuo Hesarin kriitikko. Ranskalaisesta elämästä en tiedä mitään, mutta kielitieteestä ja siitä vierestä ihan tarpeeksi, jotta kirja on älyttömän nautittava! Pitäisi vaan saada istuttua alas ja luettua pitempiä sessioita kerrallaan. Nyt kirjat päätyy lähinnä iltalukemisiksi, ja pööpöily petissä on aina liian lyhyt aika.

Voi että. Uskomatonta, että näin ”omia” opuksia on ilmestynyt ihan viime vuosina peräti kaksi, ja miten viihdyttäviä ne voikaan olla, kun osuu oikeisiin käsiin! Vink!

Aikaa

Ajan kulumisen huomaa vaikuttavimmin siitä, kun se suloinen rimpula, alle kaksikymppinen angelface piti äsken ensimmäisen taidenäyttelynsä Helsingissä, ja nyt se on tukeva keski-ikäinen mies, joka väittelee tohtoriksi ensi viikolla.

Kyllä ei nyt aivo jaksa käsittää.

Kulkemuksia

Juuson standuppimesta vaihtui, saman omistajan toinen baari hiukan kauempana kotooni, mutta huudeilla kumminkin. Solmusta Silmuun. Käytiin kattomassa neitsytkeikka. Hyvä tila ja hyvä keikka, mistään ei saa vitosella noin paljon noin siistiä tavaraa :-D Koska Juuso oli kävaissyt Enbuskessa (MTV3), nyt oli mukana myös paljon uutta yleisöä.

Kuva on tietenkin huono, mutta linja säilyy, en oo saanut Juusosta ikinä hyvää kuvaa.

Sitä vaan mietin, että Solmuun viitti lähteä talvellakin, kun matka oli niin lyhyt. Mutta jääköhän Silmussa käynnit vähemmän liukkaaseen aikaan – voi olla? Mukavuudenhaluni tuntien. Tai sit pitää vaan rullata pari pysäkinväliä ratikalla, mikä on hiukan noloa, mutta päämäärästä riippuu, onks liian noloa.

Mitäs muuta. No, viime yönä mietin taas sitä Vapriikille lähtöä. Sen voisi toteuttaa ihan lähiaikoina. Salaa menis, ja törmäisi taas tuttuihin jo heti juna-asemalla :-D Eiku oikeasti, tykkään käydä näyttelyissä yksin, koska muuten joudun sopeutumaan sen toisen rytmiin – tai se mun – ja se ei ole kivaa. Varsinkin kun on nää fyysiset rajoitteet.

Mutta nyt täällä on Maailma kylässä. Sinne syömään tuotapikaa kun alue aukeaa. Sitten voisi käydä äppästelemässä myös Suomi ensin -leiriä, joka on kuulemma siirretty yleisten vessojen viereen. Way to go :-D Mun puolesta kummankin leirin tasapuolisesti olisi saanut jo purkaa. Ei nuo enää ole mitään mielenosoituksia. Toinen on pakolaisleiri keskellä kaupunkia, ja toinen on väkivaltaisen juopporemmin leiri keskellä kaupunkia. Jatkuu kuinka pitkään?