Julkinen puolustus

Menin äskettäin uteliaisuuttani lukemaan keskusteluja (Suomi24 ja vastaavat laatuareenat) Tramalin käytöstä. Juttu oli sen laatuista, että jos en olisi jo vuosia sitten käyttänyt Tradolania – melkein sama mömmö – olisin kirkuen viskannut tuoreet Tramalini lokeille. Mutta koska on kokemusta, ei tarvinnut.

Sitä vaan, että ei hirveesti kannata mennä lukemaan mitään ihmiskokemuksia kovista lääkkeistä, koska kirjoittajat on 98% niitä, joille lääke ei ole kertakaikkiaan sopinut. Sivuvaikutuksia on ja voi tulla monenlaisia, ne on lueteltu siinä paketin mukana tulevassa läpyssä. Mutta sitten on myös meitä, joille sama lääke sopii ja toimii. Ja on niitä, joille sivuvaikutukset on sekundäärejä siihen verrattuna, että lääke tosiaan vie kivun. Meitä ja niitä voi olla paljon, mutta me ei huudella. Negatiivisen vyörytyksen takia hyvienkin lääkkeiden maine rakentuu pelottavaksi. Jotkut lääkettä tarvitsevat eivät uskalla edes kokeilla!

Olen älyttömän kiitollinen siitä, että mulle sopii niin Tradolan kuin Tramal ja myös Lyrica. Tradolanista ja Lyricasta luopuessa en myöskään huomannut mitään vierotusoireita, joista niistäkin on käynyt valtaisa myllytys keskustelupalstoilla.

Ymmärrän, että huonoista kokemuksista tekee mieli mouhota, teenhän sitä itekin. Mutta näiden turbopillerien kohdalla negatiivinen mouhka on netissä todella iso, ja kuten sanoin, saattaa pelottaa myös just niitä ihmisiä joille lääkepaketti pitäisi ehdottomasti lyödä kouraan.

Sitten erikseen on vielä nää ”viihdekäyttäjät”, jotka on yksi syy siihen, että lääkärit on monasti hankalia määräämään kunnollisia pillereitä. Suomessahan on muutenkin ollut perinteenä mieluumin pitää ihmisiä tuskissaan kuin määrätä toimivaa tavaraa. Viihdeidarit ei vie sitä asiaa ainakaan helpompaan suuntaan.

4 vastausta artikkeliin “Julkinen puolustus

  1. Mä monesti kanssa mietin, että näytänkö _minä_ joltain lääkkeiden viihdekäyttäjältä, kun lääkäri nihkeilee ja käskee syödä suurin piirtein jotain panadolia. Luulisi, että sitä jotenkin pystyisi edes arvioimaan kuka aikoo vetää pöntön sekaisin ja kuka tarvii oikeasti lääkettä… Mutta ei kai välttämättä sitten.

    Noi keskustelupalstat on kyllä ihan mahdottomia. Taannoin googlailin hormonikierukasta ja keskustelupalstojen perusteella sitäkään ei kukaan uskaltaisi hommata. Mutta semmostahan se on, negatiivisista kokemuksista sitä vaan pitää enemmän meteliä.

    Tykkää

  2. Tää on tää yleispolitiikka, että ei määrätä mitään mikä saattais auttaa. Onneksi nykyisin on jo hurrrrjia vastarannankiiskilekureitakin, jotka haluaa oikeasti auttaa potilaan elämää. Älä sure, oot vain joutunut asioimaan enemmistön kanssa…

    Tykkää

  3. Hei, mun on pitänyt tästä myös avautua tuolla oikein blogikirjoituksin, vuan en oo saanut aikaiseksi. Hyvä sua! Tässä kun nyt on sopiva kohta, niin kerron, että etukäteiskauhusta – kyllä itse netistä hankitusta – huolimatta hormonikierukka sopi mulle erittäin hyvin ja teki elämästä siltä osin superkivaa ja -helppoa. Ihan samoin kävi tupakkipillereiden eli Champixien kanssa: ne sopivat hyvin, ei mitään sivuvaikutuksia ja kolme vuotta ilman tupakkia tulee täyteen näillä näppiksillä. Kummastakin saa internetistä varsin sykähdyttävää tietoa, vaikka kai siellä joku puolustajakin joukossa on.

    Tykkää

  4. Takavuosina kärsin itkien hermosärystä päivää vaille viikon, käyden joka arkipäivä lääkärillä volisemassa. Kun eivät määränneet kuin jotain vtun panacodia. Olen lopun ikääni katkera tästä. Kaikki mun vararahasto meni siihen kun hyppäsin taksilla päivästä toiseen hierojalla ja osteopaatilla ja mitä ikinä keksin. Lopulta joku lääkäri hokasi että hermosärkyähän tää, ei tähän mitkään tavalliset auta. Siitä eteenpäin tarinalla onnellinen loppu.

    Tykkää

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.